Formulat (perjantai)

Perjantaina ensimmäiset vapaat harjoitukset alkoivat jo kymmeneltä aamulla. Meillä riitti Mikon ja Marjon kanssa juttua vähän liian myöhään, joten reilun tunnin unilla piti vääntää itsensä sängystä ylös, Minna oli fiksumpi.

Tässä ollaan Pasar Senin asemalla ostamassa lippua

Ja tässä odotellaan LRT:n saapumista. KL sentralilla päätettiin törsätä junapakettiin, joka tuli maksamaan saman verran, kuin pääsyliputkin koko viikonlopulle (120r/3pv/hlö). Juna menee siis lentokentälle, josta on bussiyhteys radalle. Varsinkin sunnuntain ruuhkia ajatellen tämä oli hyvä ratkaisu.

Junassa oli melko tilavaa, vaikka suurin osa väestä olikin menossa formuloihin. Saisivat laskea junan hintaa, tavallista lentomatkustajaa ajatellen, normaali 35r/suunta on melko suolaista, kun bussilla köyhtyy vain 10r. Lentokentällä ei tarvinnut kuin seurata letkaa ja päätyi radalle vievään bussiin.

Bussissa istuttiin noin vartti, jonka jälkeen oltiin radalla, jossa piti vielä vaihtaa radan yhteysbussiin, joka vie sinne päin rataa minne haluaa.

Perjantaina kaikki katsomot ovat avoimia, joten suunnattiin tietenkin varikkosuoran katsomoihin.

Oma varikkotyttöni.

Täällä ollaan!

Ensimmäisenä piti tietenkin etsiä Kimin auto.

Iceman nousee autoon

Ja lähtee liikkeelle.

Kovia aikoja tuli, joten alettiin uskoa hyvään viikonloppuun ja unelmoida maammelaulusta.

Varikkosuoralta bongattiin tauon aikana myös maikkarin juontotiimi.

Suomalaiseen tapaan pitivät sopivasti hajurakoa muihin.

Tauolla käytiin vilkaisemassa myös takasuoraa, tuolta rinteestä löytyy meidän katsomomme seuraavina päivinä.

Aasialainen Kimifani.

Suomalaisia näkyi paljon. Kovaääninen ja puheliaan miehen puheista kuuli, että reissu oli mennyt suomalaiseen tapaan, kaikki rahat oli edellisenä päivänä juotu ja porukasta näyttää puuttuvan useampikin naama...

Kimiä työnnetään varikolle. Mekin lähdimme takaisin keskustaan odottamaan seuraavaa päivää ja tositoimintaa.