Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Khajurahon temppelit

Khajurahon temppelit ovat kuuluisia eroottisista kuvistaan. VAROITUS: Tämä päivitys sisältää n. 1000 vuotta vanhoja kuvia, jotka eivät sovi perheen pienimmille, tai ainakin niissä on vanhemmilla selittämistä. Tarinoita kuvien taustoista riittää, mutta varmuutta ei ole, miksi tänne on tällaisia päätetty kaivertaa.

Läntisen ryhmän temppelialue oli aidattu ja sinne piti ulkomaalaisen ostaa 500r/6,5€ lippu.

Ensimmäisenä oli vuorossa Lakshmanan temppeli, joka on rakennettu 930-950.




Muutamia kuvia temppelin korokkeesta.


Jokaisessa temppelissä oli melko yksinkertainen alttari.



Temppelien ulkopinta oli kaiverrettu täyteen taidokkaita yksityiskohtia.

Kurre otti rennosti.

Kandariya Mahadeva temppeli.




Jännä patsas pienemmässä temppelissä.

Pyhä lehmä.



Läntisen alueen viimeinen temppeli. Seuraavana päivänä kävelin itään katselemaan lähes ilmaisia temppeleitä (0,5€).



Shantinathin temppeli taisi olla nudistimunkkien paikka.


Itäiset temppelit olivat vähemmän irstaita, kuin läntinen alue.


Onnellinen possu


Vamanatemppelillä paikallinen mies tuli kyselemään ovatko hänen kolikkonsa kotimaastani. Eurojahan ne olivat, mutta joukossa ei näkynyt suomalaisia. Jatkokysymys oli odotettu, haluaisinko vaihtaa ne intian rahaksi. Homma toimii siten, että mies kertoo joillekkin turisteille keräävänsä kolikoita ja yrittää taas vaihtaa niitä seuraavien kanssa.

Khajuraho

Madlasta lähdin aikaisin lauantaiaamuna, sillä hotellissa ei ollut sporttikanavia, eikä nettiä. Jompikumpi oli läydettävä, olihan formulakauden avausviikonloppu. Reilun tunnin bussi+tuktukkyydin jälkeen olin Khajurahossa. Ensimmäinen silmiini sattunut hotelli oli Buddha Palace.

Heiltä löytyi Star Sport Select 2, joten enempää ei tarvinnut etsiä. Hienolla huoneella oli hintaa vain 10€.

Aamiaishedelmiä ostamassa. 2 eurolla sai paloiteltuna papayan ja ananaksen.

Hienon huoneen, temppelien ja hedelmätarjonnan lisäksi pienellä kaupungilla ei ollut paljoa tarjottavaa. Tuntui että jokainen asukas oli jonkinlainen kaupustelija ja huutelijoita riitti kaiken aikaa, kun kaduilla käveli. Pienimmät lapset huusivat tervehdykseksi suklaata ja vanhemmat ymmärsivät huutaa rahaa. Aikuiset tulivat heittämään small talkkia ennen varsinaista asiaa. Osa kauppiaista huusi kojuiltaan, tule tänne tuhlaamaan rahasi! Tuli erittäin vahvasti kävelevä dollari olo. Täällä olisi ollut joku juhla sunnuntaina, muttei huvittanut mennä.

Tuolta lassinurkkauksesta sai hyviä lasseja

ja suklaabanaanipannukakkuja (0,6€).

Kun kerran turistirysässä olin, päätin mennä myös pizzalle.

Vahvasti epäilen, että kokki ei ole koskaan Italiaa nähnytkään, eikä todennäköisesti oikeaa pizzaakaan. Tomaattikastike oli surkeaa mehua ja pizza paistettu aivan liian viileässä uunissa. Juusto oli ihan hyvää (3,5€).

Museo oli ilmainen ja ihan mielenkiintoinen.


Paikallinen taidetyyli on hyvin omalaatuinen.

Myöhemmin vierailin taidegallerissa, jossa ihastuin upeasti maalattuun isoon leoparditauluun. Ensimmäinen pyynti oli 300€, jos tämä olisi ollut reissun viimeinen kohde, olisin saattanut aloittaa tinkimisen.


Telkusta tuli illalla suomalainen Big Game. Ei ollenkaan hassumpi teos.

Panna national park

Kansallispuiston lipunmyyntipiste oli lähellä hotelliani, joten sinne oli helppo kävellä. Toisin, kuin suosituimmissa kansallispuistoissa, täällä lippuja ei tarvi ostaa etukäteen. Suosituimman Bandhavgarhin kansallispuiston suosituimmalle alueelle liput ovat usein viikoiksi tai kuukausiksi loppuunmyytyjä. Ihan hyvä, että rajoittavat jeeppien määrää, toisin kuin esimerkiksi Sri Lankassa.

Tein yhteensä kaksi safaria. Ensimmäinen iltapäiväsafari kustansi 620r (8€), sillä jeeppi oli täynnä (6hlö). Aamulla jakamassa oli vain vanhempi intialainen pariskunta, joten tuolloin hinnaksi tuli 13€. Intialaiset ja ulkomaalaiset maksavat täällä saman verran. Yritin myös toiselle iltapäiväsafarille, mutta kun ketään ei tullut jakamaan, päätin jättää sen väliin.

Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, joten investoin muutaman euron hienoon lakkiin.


Lipunmyyntipisteen vieressä oli pieni museo, jossa kerrottiin Pannan historiasta. Tämä oli ennen hallitsijan yksityistä metsästysmaata. Kuvat ovat 1950-luvulta. Hallitsijalla ja hänen jälkikasvullaan oli sihti kohdallaan ja järkeä sen verran vähän, että kaikki tiikerit tapettiin alueelta. Nykyään täällä elää reilun 30 yksilön populaatio, jotka on siirretty muista kansallispuistoista. Metsästäminen on nykypäivänä kaikilta kiellettyä.

Tiikerien raidat ovat suojaväristys. Toisin kuin ihmiset, peurat eivät näe värejä.

Ensimmäistä kertaa porteista sisään. Ensimmäisellä safarilla jeeppiä oli jakamassa Delhiläinen kaveriporukka.

Apinoita näkyi paljon.

Kiveksi naamioitunut lintu.

Valkotäpläpeura, joita näkyi kaikkialla.

Harvinaisempi antilooppi.

Yleisin peura oli tällainen isokorva.

Miehet rakentamassa tarkkailukojua.

Tämä lammikko on kuulemma tiikerien suosiossa. Ajoimmekin tänne päivän hämärtyessä. Autoja tuli ja meni ja kuulumisia vaihdettiin äänekkäästi. Hieman tuli mietittyä oppaiden ammattitaitoa. Elleivät tiikerit ole 100% kesyjä, ne eivät taatusti tule lähellekkään tätä mölyävää ruuhkaa. Hukattiin paras bongausaika täällä. Koska safarit keskittyvät 90 prosenttisesti tiikereiden bongaukseen, safari ilman tiikeriä on pettymys.

Riikinkukko

Seuraavana aamuna oltiin huomattavasti järkevämmällä bongauspaikalla. Tänne päädyttiin, kun vastaan tuli vauhdilla monen jeepin kolonna. Kuski käänsi auton nähtyään vastaantulevat autot ja lähti kaahaamaan takaisin päin kolonnan kärjessä. 20km/h nopeusrajoitusta ei katsottu tarpeelliseksi noudattaa. Opas kertoi, että joku on varmasti nähnyt jossain tiikerin, kun kaikilla on noin kova kiire. Sellainen olikin havaittu, mutta me emme sitä enää nähneet. Emme koko reissulla. Turistialueella majailee 7 tiikeriä, lisäksi on mahdollista nähdä leopardeja ja karhuja. Nyt ei kylläkään ole karhusesonki. Kissaeläintenkin osalta olin vähän huonoon aikaan liikkeellä. Nyt on niin kuuma, että tiikereitä ei huvita turhan päiten liikkua.

Kun oikein zoomailin, löysin joesta krokotiilin.

Villisikoja.

luonnonevästauko. Ihan hyviä marjoja.


Toinen kroko.

Panna tuli nähtyä, mutta tiikeri jäi näkemäti.