Vapaataival: Fukuoka

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Fukuoka

Ensimmäiset mietteet Japanista. Kylmä, kallis ja tosi paljon japanilaisia. Lisäksi odotin huippumodernia maata, mutta tämä ennakkoluulo osoittautui vääräksi. Ollaan Japanin seitsemänneksi suurimmaksi kaupungissa,

mutta metroista lähtien kaikki on vähän retroa. Tulee Eurooppa mieleen. Näin ne ennakkoluulot korjautuu, kun näkee maailmaa. Mielikuvani ovat varmaankin jäänne nuoruuden uutisista, jolloin tämä oli kaikin puolin tulevaisuuden maa, mutta nykyään monet muut Aasian kaupungit ovat menneet ohi ja lujaa.

Silti on erittäin mielenkiintoista olla pitkästä aikaa täysin uudessa maassa. Taiwan kuitenkin muistutti enemmän Kiinaa, kuin Fukuoka Eurooppaa. Taiwania voin kyllä suositella. Monet sanovat Sri Lankaa kevytversioksi Intiasta. Yhtä lailla voisi sanoa, että Taiwan on kevytversio Kiinasta ja sitä myötä vähän tylsempi, mutta huomattavasti helpompi matkakohde.

Huoneemme ikkunasta näkyi Canal City ostari.

Nätti suihkulähdeshow ostarin sisällä.

Ramen Stadion ostarin viidennessä kerroksessa. Tämän pitäisi olla hyvä paikka maistaa maailmankuulua Hakata ramenia, josta Fukuoka (Hakata) on kuuluisa.

Ja olihan hyvää. Paras nuudelikeitto jonka olen nauttinut. Luiden annetaan hautua liemessä vähintään vuorokausi ja tämän maistoi, liemi oli todella täyteläinen. Myös kallein nuudelikeitto jonka olen syönyt (8€).

Ensimmäinen sushiateriamme Japanissa, suoraan Family Martin einesosastolta. Maistui ihan sushilta.

Temppelin tatamille saivat mennä vain buddhaan uskovat. Harvinainen kielto, yleensä buddhatemppeleissä ei ole kieltoja, kuten ei ole kirkoissa tai moskeijoissakaan.

Temppelien pihoilla sai kulkea vapaasti.

Ohori park, jonka japanilainen puutarha oli suljettu koronan vuoksi. Myös kaikki museot ovat kiinni samasta syystä. Taiwaniin verrattuna, täällä suhtaudutaan koronaan muutoin paljon rennommin. Väkeä liikkuu kaduilla ja hengityssuojaimia on melko harvoilla. Taiwanissa asia oli toisinpäin, museot olivat auki, mutta kansa oli peloissaan.

Suomen kaupungeissa valitetaan lokeista, täällä varoitellaan haukoista (vai ovatko nuo kotkia?). Melkoisen kookkaita petoja, jotka taistelivat korppien kanssa, joita oli myös paljon. Nostin vauvan välillä syliin, kun haukat liitelivät liian lähellä.

Pari ensimmäistä päivää suunnistettiin hotellin tarjoamalla nettikapulalla. Hieno palvelu, jota en ole nähnyt missään muualla. Tätä olisi voinut käyttää myös wifi-tukiasemana.

Lentokentällä simit maksoivat lähemmäs sata euroa, joten päätin tutustua valikoimaan vähän paremmin. Googlettelun jälkeen löysin tämän edullisemman vaihtoehdon, jota myydään BIC camera kaupoissa. 25 euroa ja voimassaoloaika juuri loppureissun mittainen.

Japaninnörtin datapiste. Täällä tykätään perinteisesti istua lattialla. Tämä on toki sen verran iso kaupunki, että esimerkiksi kaikissa ravintoloissa on ollut vain länsimaisia penkkejä.

Japanissakin on näkynyt unikkokuosia. Ainakin lasten kärryissä ja laukuissa. Sekä täällä Don Quijote tavaratalossa.

Miesten muotia.

Taiwanista löydettiin Finland Bakery, täältä Svenska.

Naureskelin Minnalle, että otetaanpa numero ylös, jos vaikka epidemia iskee päälle ja jäädään jumiin.

Japanissa on enemmän korona tapauksia, kuin Filippiineillä ja Taiwanissa yhteensä. Tällä saarella vain muutama ja joitain kymmeniä Osakan ja Tokion seudulla. Epidemia-alue sijaitsee Hokkaidolla 1500 kilometrin päässä.

Pehmeä?

Eurooppalaiseen tupakointikieltoon on jo niin tottunut, että täällä on todella outoa, että monissa ravintoloissa saa polttaa.

Täällä ei saanut polttaa, mutta raaka kananmuna aiheutti hämmennystä. Keltään ei voinut luntata ja tarjoilija oli kiireinen. Minna veikkaili, ettei kananmuna ainakaan misokeittoon kuulu. Sekoitin sen siis riisin sekaan, hyvin maistui.

Juoma-automaatteja on kaikkialla. Näistä saa myös kuumia juomia. Jellykahvi oli uusi kokemus. Juomaa piti ravistaa erittäin voimakkaasti, että hyytelököntti hajosi.