Kupangista lähdettiin Jeesuksen kyydillä eli bussilla kohti Soeta. Täällä ei odotettu matkustajia bussiasemalla, sillä olimme ainoat matkustajat, kun bussi lähti liikkeelle. Muut matkustajat kerättiin tien varsilta muutamalla lenkillä ympäri Kupangia.
Linnunpyytäjä matkanvarrelta. Soessa jäätiin kylän keskustassa pois ja minä aloin etsiä LP:stä katsomaani majapaikkaa ilman kantamuksia. Pääsin kartalle pienen lenkin jälkeen, mutta majapaikkaa, jossa pitäisi olla isäntänä englannin taitoinen opas ei löytynyt. Mentiinkin lopulta Bahagia hotelliin (150k), joka oli lähellä paikkaa, johon jäimme bussista pois. Myöskin turisti-info oli jo kiinni, joten päätimme jatkaa matkaa seuraavaan isompaan kylään jo seuraavana päivänä, sillä oli perjantai ja turisti-info aukeaisi todennäköisesti vasta maanantaina. Turisti-infosta olisimme kaivanneet tietoa ja ehkä myös oppaan kylävierailuita varten. Kefasta käsin voisimme myös tutustua näihin perinteisiin kyliin.
Ihan turha ei pysähdys Soehen ollut, sillä pääsin maistamaan lehmän aivoja. Ei mitenkään pahaa, koostumus aika tofumainen.
Aamulla nostettiin rinkat hotellin eteen ja hetken päästä paikalle pysähtyi Atambuaan matkalla ollut bussi, jolla pääsimme Kefamenanuun. Kuski oli hieman reikäpäinen, eikä bussin muu henkilökunta sen enempää pelännyt, yksi mies siirtyi bussin kaahatessa mutkaista tietä bussin takaovelta keskiovelle hyvinkin rennon näköisesti ULKOKAUTTA... Tässä ollaan ruokatauolla, toinen tyyppi ilmaa jarruja ja toinen viilentelee takajarruja vedellä.
Kefassa piti kävellä tovi, että löydettiin Cendana hotelli. Vinkki naisille, että ei kannata laittaa hametta päälle matkapäivänä, sillä se vähän haittaa Ojek kyydin ottamista. Cendanasta otettiin 100k huone ja lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Vaikutti paljon miellyttävämmältä, kuin Soe, ihmisetkin olivat paljon iloisempia.
Kefan torilla, pahin kaatosade meni kivasti ohi. Meillä on tähän mennessä käynyt hyvä tuuri, sillä nyt täällä on sadekausi, joten vettä voisi tulla jatkuvasti, mutta suurimman osan Timor ajasta on paistanut aurinko. Kefassa hintatasokin on hieman matalampi kuin aikaisemmissa paikoissa. Ostettiin taas 19 litran vesitonkka ja hetken kannettuani sitä väsähdin ja Minna huitoi paikalle Ojekin, kyyti hotellille kustansi vain 2k, matka oli toki melko lyhyt. Hotellilla tapasimme oppaan, jonka kanssa sovimme retken seuraavalle päivälle, siitä lisää seuraavassa päivityksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti