Khon Kaen

Vang Viengissa kavelin bussiasemalle, josta ei kuitenkaan lahtenyt kuin V.I.P. busseja, joten menin tienvarteen odottamaan paikallisbussia. Puolen tunnin odottelun jalkeen bussi saaapui ja ojensin rinkkani katolla olleelle apupojalle. Olin jo astumassa sisaan, kun kuski naytti toista rinkkaa ja kysyi voinko nostaa senkin, koska han on niin lyhyt. Paadyin nostelemaan kaikkien lankkareiden rinkat bussin sisalta, jotta sinne saatiin enemman tilaa. Matka oli toyssyinen ja iskarit paukkuivat pohjaan jatkuvasti, pari kertaa bussi hyppasi niin, etta nousin penkista ilmaan. Yhdella pysahdyksella apupoika ojensi minulle puolikkaan jaateepullon kiitokseksi. Samalta linja-autoasemalta jonne saavuin, lahti busseja Udon Thaniin 80 bahtin hintaan, joten paasin helposti jatkamaan matkaa. Odotellessa soin 5 taytettya patonkia 11k hintaan, Vieng Vangissa yksi patonki, jossa oli hieman enemman taytetta maksoi 10k. Vientiane vaikutti muutenkin mielenkiintoiselta paikalta. Muistutuksena kommunismista, jokaisen viraston seinalla oli Laosin lipun lisaksi valtava punainen lippu, jota koristi sirppi ja vasara. Rajanylitys sujui helposti ja sain kuukauden oleskeluluvan Thaimaahan. Olin bussin ainoa lankkari ja kun kuskit huomasivat minut Udon Thanissa, alkoivat kaikua innostuneet falang huudot. Pihalla kuskit piirittivat minut, pari tuli aivan iholle ja jokainen tarjosi kyytia, sitkeinkin kuitenkin luopui, kun sanoin hieman lujempaa ja vakavana "no". Linja-autoasemaa vastapaata loysin huoneen 180 bahtilla, joten siitä oli helppo jatkaa eteenpain. Kavin kiertelemassa Udonia ja ostamassa uuden mp3-soittimen hajonneen tilalle. Taalla huomaa taas, etta Thaimaa on paljon kehittyneempi, kuin Laos. Tunsinkin itseni hieman holmoksi shortsit ja hiaton "Tubing Vang Vieng" paita paalla todella hienossa ostoskeskuksessa, kun paikalliset kulkivat siisteissa puvuissa. Hotellihuoneessa saikahdin etusormen pituista torakkaa, heitin sen paalle pienen maton ja hypin tasajalkaa maton päällä, jotta se pirulainen kuolisi. Kuolihan se ja maton alta yritti karkuun sen poikanen, mutta sen liiskasin kengalla. Ei oo tyhjää puhetta, että nää on sitkeitä otuksia, liiallisen väkivallankaan jälkeen otus ei liiskautunut muodottomaksi. Enempää naitä kavereita ei onneksi nakynyt. Aamulla hyppäsin taas bussiin ja ajelin Khon Kaeniin. Ensin ei menannut löytyä, kuin 600 bahtin hotelli, mutta sitten bongasin turisti infon, josta sain kartan ja vinkin halvasta hotellista. Iso huone maksoi 200b ja tulin oikeaan aikaan, sillä tunnin päästä hotelli oli täynnä. Khon Kaenissa järjestetään joka vuosi 29.11.-10.12. silkkifestarit, joten olen oikeaan aikaan paikalla. Huomenna on lisäksi kunkun synttärit, joten paikallista menoa pitäisi riittää. Bussimatkalla näin esimerkin oikeasti vaarallisesta asiasta Thaimaassa. Ensin näin pahasti vääntyneen moottoripyörän ja sitten ilmeisesti kuskin ruumiin, sillä selällään makaavan miehen ympärillä oli paljon ihmisiä, mutta kukaan ei tehnyt mitään, ainoastaan poliisi ohjasi liikennettä.



Laosissa vessatauolle pysähdyttiin keskelle ei mitään ja puskassa sai käydä tarpeilla. Käsijarru ei ilmeisesti toiminut, sillä bussi pidettiin paikallaan pienessä alamäessä puukapulalla.