sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Oopperaa ja Ankkaa

Löysin Hoteltravel.comilta hyvän tarjouksen Jade International Youth Hostellin, joten vaihdettiin tänne viimeisiksi kolmeksi yöksi (33,66$/yö). Nimestään huolimatta paikka oli hotelli ja samaa tasoa, kuin useimmat suomalaiset hotellit.


Ikkunasta oli näkymät naistentautisairaalaan ja kiellettyyn kaupunkiin.

Jänniä kaloja hotellin akvaariossa.

National Centre For the Performing Arts. Komea uusi halli, jonka sisältä löytyy oopperasali, konserttisali ja teatteri. Yhteensä 5473 istuinta.

Tätä kompleksia ympäröi vesieste, joten sisäänkäynti on maan alle.

Komia oli halli myös sisäpuolelta.

Tuo vasemman puoleinen on Pekingin oopperan koti, jonka esitykseen hankittiin liput.


Esityksen oli määrä kertoa mongoleiden hyökkäyksestä Kiinaan.

Paikkamme olivat melko takana, mutta täältäkin näki todella hyvin. Oltiin ajoissa paikalla, esitys ei ollut loppuunmyyty, mutta oli täällä huomattavasti enemmän porukkaa hieman myöhemmin.

Orkesterin monttu.

Keltapaitainen oikeassa reunassa on Minna.

Esitys oli todella hieno ja mielenkiintoinen kokemus, vaikka tekstityksestä lähtien kaikki oli kiinaksi. Pitää ehdottomasti mennä Suomessa suomenkieliseen oopperaan. Kumarteluvaiheessa sai ottaa kuvia, Minna oli pöyristynyt kun ihmisiä alkoi lähteä pois jo kun esitys ei ollut vielä kunnolla päättynyt, vähän lätkämatsin tyyliin.


Taideteoksia käytävällä.

Pekingissä käydessä on pari asiaa jotka kuuluu tehdä, toinen on muurin näkeminen ja toinen pekingin ankan syöminen. Valitsin nettiarvostelujen perusteella Jinbaiwan Roast Duck ravintolan, jonka pitäisi sopia myös budjettimatkaajalle. Ravintolalla saatiin vuoronumero ja jouduttiin odottamaan puolisen tuntia pöydän vapautumista, lähes kaikki ruokailijat olivat kiinalaisia ja paikka näytti olevan hyvin suosittu.

Minna valitsi ravintolan 100 sivuisesta ruokalistasta tämän annoksen, josta minä sain noukkia lihat pois, listassa ei ollut mainittu lihaa, mutta sitä löytyi silti herkullisesta sapuskasta. Kasvisnyytit eivät olleet hyviä.


Minun ankkani kera lisukkeiden (88y). Ankka kuului laittaa erittäin ohuen pannukakun sisään kasvisten ja kastikkeen kanssa ja kääriä rullalle tai saattoi ankkaa syödä myös pelkällään. Maineensa veroista herkkua, varsinkin läski oli herkullisen rapeaa. Ravintolan toiset turistit halusivat leikellyn ankan luutkin pöytään, myös tämä näytti onnistuvan. Minä jaksoin syödä koko ankan ja kävellä omin avuin takaisin hotellillekkin.

Onnellinen laukun omistaja. Ostettiin laukku Silk Street nimisestä kauppakeskuksesta, jossa sai todella tinkiä. Minna oli jo lähdössä pois kaupasta kun kuuli, että laukku maksaa 600 yuania, minä päätin kuitenkin tarjota satasen, jonka tiesin Minnan olevan valmis laukusta maksamaan, myyjä tiputti heti 500 yuaniin, minä korotin 101 yuaniin, lopullinen hinta taisi olla 104 yuania. Sandaaleista en saanut aivan näin paljon alennusta, mikä saattoi johtua siitä ettei myyjä tainnut sanoa aivan yhtä älytöntä ylihintaa, sanottuani, etten edes sovita, jos alotushinta ei ole järkevä.

Tähän päätty kertomuksemme Kiinasta. Rauhaa ja vapautta kaikille maailman kansoille.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kielletty kaupunki

Kiellettyä kaupunkia alettiin rakentaa 1406. Tätä 72 hehtaarin palatsialuetta keisarit asuttivat 500 vuoden ajan Ming- ja Qing dynastioiden aikaan. Kiinan viimeinen keisari laitettiin viralta 1912, mutta hän asui palatsissa vuoteen 1924 saakka. 1925 alue muutettiin museoksi.

Audio guide löyty suomeksikin, joten otettiin molemmille omat. Nämä olivat gps-ohjattuja, eli kun saapui kohteeseen, naisen ääni alkoi sepostaa historiaa. Kertoja ei ollut suomalainen, mutta ihan hyvää suomea hän puhui. Tuli kyllä vaihdettua välillä laite englanniksi, sillä suomeksi ei kerrottu läheskään joka paikasta.

Kolmijalkainen suitsukkeenpoltto Ming-vaasi.



Pääväylillä oli paljon väkeä, mutta sivummalla rauhallista.

Päärakennuksessa oli remppa menossa.

Ei suurimpaan osaan muistakaan rakennuksinkaan päässyt, vaan niitä töllisteltiin ikkunoista ja oviaukoilta, jotka olivat täynnä ihmisiä.

Minna palaamasta vessareissulta ja valmiina avautumaan kiinalaisesta vessakulttuurista. "Kaikki etuilee, eivätkä päästä edes kopista edellistä ulos, kun jo änkeävät, todella todella raivostuttavaa".


Suurin veistos kielletyssä kaupungissa. 16,75m pitkä, 3,07m leveä ja 1,7m paksu yhtenäinen luonnon kivi työnnettiin/vedettiin tänne jäädytettyä tietä pitkin 1761.


Erillisessä kellomuseossa.

Pihakuva

Nine Dragon Screen Wall.

Minna, patsas ja kiinalaistyylinen poseeraus.

Red coral lion.

Keisari Wanlin vaimon Xiaoduan kruunu (1573-1620 Ming-dynastia).


Keisarillinen leimasin ja leima. Näitä oli paljon esillä, julisteesta pystyi katsomaan millaisen leiman mikäkin tekee.

Keisarillinen teatteri

Pienoismallista näki, että rakennus kätkee myös näyttämömekanismia.

Kullasta ja jadesta tehdyt syömäpuikot ja lusikka, täällä todella synnyttiin kultalusikka suussa.


Ulkokuvia

Keisarillinen aurinkokello

Kattotaidetta

Kiviä hienossa puutarhassa. Kielletty kaupunki oli hieno paikka, muttei säväyttänyt sitten kuitenkaan niin hirveästi, paitsi kooltaan, rakennuksiin olisi tehnyt mieli enemmän sisään. Saattoi toki olla nähtävyysähkyäkin jo tässä vaiheessa reissua...

PS. Ollaan oltu jo pari kuukautta Suomessa. Rikkinäisen läppärin takia ei tullut tehtyä viimesiä päivityksiä heti ja se sitten jäi. Nyt tuli kirjoiteltua kuitenkin tämä ja toivottavasti pian vielä pari lisää, sitten on tämä reissu paketissa.

Tulevaisuudesta sen verran, että ennakkoselvityksessä ovat Guatemala, Honduras, Belize, Togo, Benin, Ghana, Sambia, Malawi ja Mosambik, joten reissuun olen taas lähdössä. Afrikka on tällä hetkellä todennäköisin manner.

PPS. Jälleen iso kiitos Siinalle, että sensuurista huolimatta sain päivitykset tänne.