Palenque ruins

Palenque (Lahamha) oli Tikalin tapaan tärkeä mayojen kaupunki vuosien 200 eaa. ja 800 välillä. Sittemmin hylätty, nykyajalla löydetty ja esiin kaivettu. Kaupungista raunioille oli vajaat kymmenen kilometriä, jotka taittuivat helposti minibussilla (20p/hlö). Alueelle päästyämme maksettiin kaksiosainen pääsymaksu (n.100p/hlö) ja astuttiin alueelle.

Ensimmäinen fiilis oli shokki turistien ja kauppiaiden määrästä. Luultiin tätä hieman syrjäiseksi raunioksi, jolla ei käy paljoakaan turisteja, vaan syrjäisisten temppelien puskarosvoja pitää varoa. Parkkipaikka oli kuitenkin täynnä turistibusseja ja kaupustelijoita. Paljon enemmän väkeä, kuin Tikalissa, toisaalta oli lauantai. Kauppiaat käyttäytyivät kuitenkin sivistyneesti, eivätkä häiriköineet juuri lainkaan porttien sisäpuolella.

Ensimmäinen näkemämme temppeli oli kallon temppeli, joka on ollut alunperin sinipunainen.

Nykyajan nimensä temppeli on saanut (jänisten) kalloista, joita on kaiverrettu temppelin pylväiden alaosiin. Ylös ei saanut kiivetä, mutta tämä kaiverrus näkyi alhaaltakin. Nykyään näkyvän temppelin alla on mayojen tapaan edellisiä rakennuksia. Alemmista kerroksista on löytynyt hauta ja satoja jadekoruja.

Seuraavana oli vuorossa kuningattaren temppeli tai oikeastaan kuningattaren hauta, johon ahtaudutiin muiden turistejen kanssa.

Punaisen kuningattaren haudan ryöstivät vasta meidän aikamme argeologit, joten haudasta löytyneet esineet ovat näytillä museossa, jossa myöhemmin kävimme.

Nykyisen Guatemalan alueelta tuotu jade oli harvinaisuutensa vuoksi suosittu korukivi. Myös simpukoista tehtiin koruja. Kuningattaren henkilöllisyyttä ei tiedetä. Punainen kuningatar nimi tulee punaisesta sinoperistä, jolla ruumis oli peitetty. Tämä on ollut yleinen tapa täkäläisten ylhäisten mayojen hautausrituaaleissa.

Kuningattaren temppelin vieressä on merkintöjen temppeli, joka on samalla alueen suurin. Nimi tulee kaiverruksista, jotka kertovat historiaa, taruja ja tulevaisuutta. Kirjoitukset kertovat ajasta 1000 000 eaa - 4772. Sisällöstä en löytänyt sen enempää tietoa. Tällekkään temppelille ei saanut kiivetä, vaikka temppelin pinta on rakennettu lähes kokonaan uusiksi entisöijien toimesta.

Pyramidin sisältä on löydetty kuningas Kínich Janahb Pakalin hauta. Mies kuoli elokuun 28, 683. Tiedot ovat temppelin kirjoituksista ja siksi tarkkoja.

Museossa oli kopio kuninkaan arkusta. Alkuperäinen on jätetty temppelin sisälle.

Minna opiskelijoiden haastateltavana. Mielipide chiapasilaisesta ruosta oli hankala esittää, sillä meillä ei ole tietoa, mikä on nimenomaan chiapalaista, ruoka kuitenkin kehuttiin. Edellinen haastatteluyritys oli Matagalpassa. Siellä haastattelusta ei kuitenkaan tullut mitään, kun ei oltu jenkkejä, eikä sellaisiksi pyynnöstä huolimatta esittäydytty.

Edellisessä kuvassa oltiinkin jo palatsin portailla, tässä palatsin torni, jota epäillään observatorioksi. Mayathan olivat hyvin tietoisia taivaankappaleista.

Palatsin vastaanottopiha, täällä esiteltiin sotasaalis, mukaanlukien sotavangit.

Edellisen kuvan turistiryhmä katseli tätä kaiverrusta, joka esittää ilmeisesti sotavankeja. Palenque taisteli aikoinaan ainakin Pomonaa ja Toninaa vastaan, ehkä myös Calakmulia.

Palatsista on löytynyt tällainen mayapallopelin varuste. Varuste on ollut tuontitavara, sillä tämäntyyppistä kiveä ei alueelta löydy.

Myös nämä on löydetty palatsista.

Palatsi sivulta

Aurinkotemppeli, tämän päälle kiivettiin evästauolle.

Aurinkotemppeli oli samalla aukiolla näiden kahden muun tärkeän rituaalitemppelin kanssa.

Pyhältä aukiolta on löytynyt alueelle harvinainen patsas.

Sekä tallaisia, joita ei olla osattu tulkita.

Soturien temppeli, tällä eteläisellä alueella oli useita samassa kunnossa olevia temppeleitä.

Palatsin pohjoispuolella käytiin katsomassa vielä pari paremmassa kunnossa ollutta, ennen museolle suuntaamista.

Matkalla näkyi asuinrakennuksien raunioita.

Joiden joukosta löytyi myös sauna.

Sauna oli kätevästi vesiputouksen vieressä.

Museosta ei ole tarpeen kertoa erikseen muuta, kuin, että se oli hyvä ja erittäin informatiivinen (englantia). Museon jälkeen ajeltiin takaisin kaupunkiin. Pientä mayaraunioähkyä alkaa jo olla ilmassa. Neljä rauniota neljässä eri maassa kuukauden sisällä, voisi olla tarpeeksi, mutta ainakin itse aion käydä katsomassa vielä yhden.

Flores

Ennen espanjalaisten tuloa Flores oli ehkäpä viimeinen suuri seremonia-alue, jossa edelleen harjoitettiin vahvasti mayakulttuuria. Temppeleitä, pyramideja ja patsaita oli kaikkialla. Yksijumalaiset espanjalaiset kuitenkin tuhosivat kaiken.

Nykyään Flores on pieni turistiniemi. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut parempi majoittua Santa Elenaan, eli varsinaiseen kaupunkiin, joka on lyhyen kävelymatkan päässä Floresista.

Huomattavasti edullisempien hintojen takia tulikin käytyä Santa Elenassa syömässä(15Q/annos).

Auringon laskiessa Floresistakin löytyi erittäin houkuttelevaa syöpöteltävää. Ison maissilastun päälle levitettiin tuosta valittua täytettä ja näitä herkkuja sai vitosella kolme (Tostadas).

Syöpöttelystä tuli mieleen, että olen minä ylpeä teistä oululaisista. Halvan roskaruokapaikan tulo kaupunkiin ei aiheuttanut viikkojen ajan jatkuvia jonoja kuten Helsingissä.

Työturvallisuus? Kuva otettu Santa Elenan rannasta, taustalla Flores.

Vaikka Piñatat ovat meksikolainen juttu, niin on näitä näkynyt jo useammassa maassa.

Tässä vähän hinnastoa.

Katumaisemaa Santa Elenasta. Torilla törmäsin epämiellyttävään nuoreen tyyppiin, joka oli ilmeisesti aineissa. Jo kaukaa näkyi, ettei kaikki ollut kuosissa. Tyyppi käveli kädet pystyssä, osoitteli ja sanoi muutaman sanan aina jollekkin. Minun kohdallani tyyppi heitti kohteliaasti "puta mister", eli suomennettuna huoraherra. En huomioinut. Yleisesti ihmiset olivat hyvin ystävällisiä.

Hieman Santa Elenan ulkopuolella on Ak´tun Kan luolat, joihin lähdettiin tutustumaan. Suomennettuna käärmeluolat, joissa ei kuitenkaan pitäisi olla käärmeitä. Lamput unohdettiin, joten 25Q/hlö pääsymaksun lisäksi jouduttiin vuokraamaan lamput (10Q/kpl). LP:n mukaan hintaan olisi pitänyt sisältyä opas, mutta sellaisia ei näkynyt.

Oliko tää nyt hyvä idea?

Luola oli suuri tippukiviluola, jossa jotkin muodostelmat oli nimetty. Yhteen kohtaan kohdistuvien lamppujen kanssa oli jännä vaeltaa.

Välillä jostain kuului pientä vikinää, mutta lepakkoja ei nähty.

Nykyaikaista luolamaalausta.

Aave?

Kierroksessa kesti n. 45 minuuttia ja paikka oli ehdottomasti käymisen arvoinen.

Floresin jälkeen oli tarkoitus tehdä 5 päivän trekki tuonne El Miradorin temppelialueelle, josta löytyy mm. suurin koskaan mayamaailmaan rakennettu pyramidi. Hinta oli kuitenkin kova 250$/hlö Floresista ja Carmelitasta, jonne lähetettiin sähköpostia. Päätettiinkin skipata tämä, opaskin olisi puhunut vain espanjaa. Nyt meillä olikin yllättäen kuukausi aikaa ja aikaisemman suunnitelman mukaan aikomus jatkaa täältä Belizeen. Melkein kuukausi tuntui kuitenkin liian pitkältä ajalta rannalla pötköttelyyn kalliissa Belizessä. Myöskään nykyajan maya-alueet etelässä eivät kiinnostaneet nyt. Päätettiinkin ottaa kolmen Floresissa vietetyn yön jälkeen suunnaksi länsi ja Meksiko, virkistävä poikkeus suunnitelmista.

El Ceiboon on avattu uusi raja-asema, josta ei löytynyt paljoa tietoa, mutta sen verran kuitenkin, että Palenqueen Meksikon puolelle pitäisi päästä helposti päivässä julkisilla. El Ceiboon päästiin minibussilla (50Q) reilussa neljässä tunnissa.

Meksikosta on kuullut niin paljon, että rajan yli astuminen tuntui erittäin hyvältä.

Meksiko on hankalassa paikassa, elintasoraja etelässä ja pohjoisessa. Tämä eteläinen raja olikin huomattavasti paremmin suojattu, kuin muut Latinalaisen-Amerikan rajat.

Guatemalan puolella virkailijat olivat rentoja, naureskelivat meitä viikingeiksi. Meksikon puolella taas saatiin lomakkeet täyttämällä leimat, joilla saataisiin käsittääkseni oleilla puoli vuotta.

Meksikon puolen raja-asema oli moderni, tänne selvästi odotetaan enemmän liikennettä. Kuvassa vessan hana, nerokas tuo nipukka, jota en ole ennen nähnyt. Painamalla nipukkaa johonkin suuntaan hanasta tuli vettä. Hygieninen, toimiva ja vettä säästävä malli.

Minibussiasema oli muutaman sadan metrin päässä. Kävelytiehen ei oltu pahemmin satsattu.

Ensimmäiset aidot meksikolaiset tacot. Taco nämmä tarkoittaa Meksikossa tätä. Muualla Keski-Amerikassa tacon tilattuaan on saanut kovan pienen rullan, jonka päälle on kasattu salaattia. Oltiin Tabascon osavaltiossa, mutta tabascopurkkeja ei näkynyt.

Rajalta päästiin jatkamaan minibussilla Tenosiqueen (40p/hlö). Kyydissä oli myös yksi espanjalainen. Meidät pysäytettiin melko pian ja tarkistettiin passit. Espanjalaisen annettua passin nuorehko rajavartija kysyi puhuuko hän espanjaa. Muut rajavartijat vähän naurahtivat kysymykselle, mutta espanjalainen sanoi äkkiä, että puhutaan espanjassa muitakin kieliä, mutta hän puhuu kyllä espanjaa, valtaa omaavaa viranomaista ei kannata nolata. Tenosiquessa jaettiin taksi (20p) espanjalaisen kanssa toiselle minibussiasemalle ja jatkettiin Palenqueen (60p/hlö). Palenquessa oltiin lopulta 10 tunnin matkustamisen jälkeen. Minibussi jätti meidät keskusta lähelle ja bongattiinkin heti Posada Los Angeles.

Los Angelesista saatiin 200 pesolla mukavan iso huone omalla pesuhuonella. Täällä vietetään muutama päivä ja tutustutaan lisää mayaraunioihin.

8Q = 1€ = 16p