Paluu Suomeen

Pitkä paluumatka alkoi aamun ensimmäisellä lautalla mantereelle. Terminaalissa oli aikaa, joten käytiin syömässä intialaista ja

Pistettiin pennit jonoon. Ylimääräiseen limppariin taisivat riittää ruoan lisäksi.

Taksin lentokentälle sai kojusta, jota ei voinut olla huomaamatta, hinta oli kaikille sama 25$. Kuski höpötteli paljon matkalla ja esitteli kaupunkiaan, tippi jätettiin kuitenkin antamatta, sillä hinta oli mielestämme jo tarpeeksi kova ilmankin. Kuski oli tästä hieman hämillään ja jälkeen päin mietitytti, että ehkä se olisi kuulunut asiaan.

Koneemme Amerikan Yhdysvaltoihin. Minnalle ilmoitettiin check inissä, että hän joutuu erityisturvatarkastukseen. Mitä tämä tarkoitti ei tiedetty vasta, kuin boardingin aikaan, kun Minna ja kaksi muuta naista pyydettiin tarkempaan tutkimukseen, jossa käytiin läpi kassin sisältö ja tehtiin pintapuolinen ruumiintarkastus, ei sen kummempaa.

Atlantassa mentiin ensin ulkomaalaisten ESTA-jonoon, mutta parin mutkan kautta päädyttiinkin (pidempään) jenkkijonoon, sillä olimme jo käyneet Atlantassa ESTA:mme kanssa.

Jonotettuamme pääsimme automaateille, joissa piti antaa tietonsa ja kuvansa, minusta jäi arkistoihin näin komea otos.

Atlanta-Amsterdam oli paluumatkamme pisin lento, mutta leffoja oli riittävästi ja punaviinitarjoilu toimi. Kyseinen viini oli erittäin hyvää, suosittelen.

Amsterdamissa oli aikaa monta tuntia, joten ajeltiin metrolla keskustaan syömään Falafeliä ja kebabbia. Saa nähdä milloin seuraavan kerran saan aitoa kebabbia. Oulusta ei käsittääkseni saa tällä hetkellä, kuin jauhelihaversiota, jota ei kebabiksi saisi mielestäni kutsua.

Lakuja! Paljon lakuja!

Jälkiruoksi vielä aito haring. Hetki piti etsiä tiskiä mistä näitä sai vielä myöhään iltapäivällä.

Amterdamista oli lyhyt iltalento köpikseen, jossa vietettiin yö. Minna oli fiksusti ostanut torkkupeitteen Amsterdamista, joten hän sai nukuttua makoiset unet. Minun unenlahjani ovat heikommat ja oli kylmä, joten tuli valvottua lähes koko yö.

Aamulla tutkailin aamiaismahdollisuuksia, mutta kallista oli. Kuvassa halvin aamiainen.

Päätettiin odottaa lentokone-evästä ja Helsingin Alepaa. Lentokonemätöt tuunailin tällä oivallisella chilisoosilla, jonka hankin Belizestä.

Helsingissä meitä oli vastassa Suomen cheerleading maajoukkue. Komeita torneja rakentelivat matkustajien iloksi, olivat varmaan itsekkin matkalla joihinkin kisoihin. Helsinki-Vantaan turvatarkastaja löysi jotain epäilyttävää repustani. Liian pitkän ruuvimeisselin, joka oli kulkenut kenenkään kyselemättä Amerikan ja Euroopan läpi, muttei läpäissyt Suomen seulaa. Onneksi ei enää tarvinnut läppäriä aukoa.

Oulu ja Liminganlahti, jossa pitää ehdottomasti tänä kesänä käydä. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten ole paikassa vielä koskaan vieraillut. Taitaa olla liian lähellä...

Oulun lentokentällä oli vastassa tuttuja naamoja ja aitoa känkkyä.

Tähän päätty tämä reissukertomus, kiitokset kuluneesta kaudesta.

Amsterdam

Ensimmäisenä aamuna syötiin hostellin aamiainen (2,5€) ja lähdettiin kaupungille. Yö 18 hengen dormissa meni hyvin, vaikka alkuyöstä olikin ramppaamista. Alakerrassa oli vain hostellin asiakkaille tarkoitettu baari, jossa ei tullut käytyä, kuin aamiaisella.

Amsterdamissa on paljon turisteja, osa kulkee tällaisissa oppaan johtamissa laumoissa. Aasialaisten lisäksi nuoria on paljon syntien kaupungissa.

Osa taloista on vinossa. Vaikka talot ovat vierekkäin, niin ilmeisesti molemmissa on ulkoseinä ja ohut laasti välissä.

Ulkoroskiksia ei täällä suosita, vaan jätteet jätetään kadulle. Minna oli huolissaan rottien mahdollisesta hyökkäyksestä.

Tässä unelmien auto.

Autolla ajaminen täällä ei kuitenkaan ole lempihomma kenellekkään, varsinkaan kuoma-autokuskeille. Vähän väliä nähtii tällaisia jumeja, jota piti vähän aikaa veivata, että pääsivät jatkamaan matkaa.

Pyöriä on paljon ja niille on omat kaistat, hortoilevalle turistille nämä ovat paljon vaarallisempia, kuin autot, liikkuvat nimittäin paljon lujempaa.

Kanaalin pyöristä ruoppaus käynnissä.

Anne Frankin museoon oli älytön jono, joka jatkui ainakin yhden kulman taakse. Minnalla oli etukäteen ostettu lippu (9,5€), joten hän pääsi jonon ohi. Minä en ole kirjaa lukenut, joten hommasin lipun Body Worlds näyttelyyn (16€).

Näyttely oli vielä huikeampi, kuin olin odottanut. Näyttelyssä siis opetetaan anatomiaa oikeiden ruumiiden avulla, jotka on balsamoitu, leikelty ja aseteltu haluttuun asentoon. Erittäin mielenkiintoisia hermoratoja, jänteitä ja lihaksia. Kokonaisia ihmisiä ja halkaistuja/auottuja sydämiä, maksoja keuhkoja jne... Hienoin taisi olla seksiä harrastava pariskunta, josta naisen selkä oli avattu ja esimerkiksi miehen penis näkyi naisen sisällä. Tuijottelin näyttelyä 2,5 tuntia, eli kunnes minut ajettiin ulos, kun näyttely suljettiin. Kuvia ei saanut ottaa, mutta googlen kuvahaulla löytyy, läheskään kaikki teokset eivät olleet esillä.

Riippumattokauppa. En vielä ostanut omaa, eiköhän E-Amerikasta moisia löydy...

Kukkatorilla. Paljon paljon tulppaanien sipuleita ja jotain muitakin juttuja.

Kuten hampunsiemeniä ja

Bonsaipuita.

Täältä löytyy hampunsiementen lisäksi, myös poltettavaa tai syötävää hamppua hyvin helposti ja varsinkin ydinkeskustassa kävellessä hamppu haisee lähes jatkuvasti. Coffeshopit eivät saa mainostaa myyvänsä hamppua. Cafe tarkoittaa yleensä baaria ja vain coffeshopit saavat myydä hamppua.

Myös punaisten lyhtyjen alueella käytiin kävelemässä. Olihan se melkoista nähdä (myös) länsimaisia naisia alusvaatteillaan vuokraamassa itseään näyteikkunoissa. Kuvia en ottanut.

Vessoista löytyy seksileluautomaatteja...

Sähköautonlatausparkkipaikka, näitä ei paljon näkynyt, mutta muutamia kuitenkin.

Amsterdamin suurimmalla torilla Albert Cuypilla. Iso ja paljon mielenkiintoisempi, kuin Waterloo Plein, jolla käytiin ensin.

Paikallista herkkua eli Haringia (2,5€). Raakaa silakkaa suolakurkkujen ja sipulin kera. Erittäin herkullista varsinkin tässä kojussa, maistoin myöhemmin myös paikasta jossa myytiin muutakin kalaa ja maku ei ollut yhtä hyvä.

Millastahan olisi asua veneessä keskellä kaupunkia?

The Weigh house.

Amsterdamiin

Aamu alkoi Minnan äidin kyydillä lentokentälle (kiitos). Pakkasaamu taisi olla syksyn ensimmäinen Oulussa, joten ajoituksemme oli täydellinen.

Finnairin suihkarilento Helsinkiin oli jostain syystä vaihtunut Flyben potkurikoneeseen, joten olimme tunnin myöhässä Helsingissä. Ilmaista tarjoilua ei ollut (halpalentoyhtiö?). Helsingissä avattuani puhelimen sain tekstiviestin, että seuraava lentomme Osloon on kaksi tuntia myöhässä. Emme ehtisi samalla lipulla olevalle jatkolennolle Amsterdamiin, joten suuntasimme SASsin palvelutiskille. Tiskillä kerrottiin, että Oslon lento on peruttu ja meidät reititetään uudelleen Kööpenhaminan kautta, perillepääsy viivästyy reilulla tunnilla. Tämä kelpasi, reittikin olisi suorempi.

Emme tulisi saamaan lisämaksutonta evästä myöskään SASsin koneessa, joten käytiin hakemassa Salesta 7 eurolla evästä.

Viimeisiä (hetkeen) silmäyksiä sateiseen kotimaahan.

Laskeutumassa Tanskaan, Ruotsi taustalla ja niiden välissä kuuluisa silta. Tanskassa maistelin Gammel Dansk yrttiviinaa Tax Freen maistiaisissa, joten voin kai sanoa käyneeni Tanskassa. SASsin lennot menivät kaikin puolin hyvin kahvia nautiskellen ja Amsterdamissa oltiin jopa hieman etuajassa.

Amsterdamin keskustaan pitäisi päästä hyvin helposti junalla. Ostaessamme lippuja centrumiin (5€/hlö) myyjä selitti, että ensin pitää mennä pätkä bussilla, oli ilmeisesti tullut raiteille joku vika ja pari asemaa oli kiinni. Busseihin oli ohjaamassa massoja vain pari ihmistä ja jonottaminen oli lähellä aasialaista kaaosta. Päästiin kuitenkin kyytiin ja lopulta junankin kyytiin. Lippuja ei osattu piipata mihinkään junaan astuessa, eli taidettiin vahingossa mennä pummilla... Keskustan rautatieasemalta löydettiin melko helposti Meetingpoint hostellin ja saatiin sängyt.

Vapaataival va a América!

Syksy ja lähtö lähestyvät taas. Viime vuonna tutustuin Afrikkaan tavallista lyhyemmällä reissulla. Se riitti Afrikasta ainakin nyt vähäksi aikaa, ei tullut fiilistä, että äkkiä takaisin, kuten kävi Kaakkois-Aasian kohdalla.

Seuraavaksi lähdemmekin pitkälle reissulle Amerikkoihin, ei kylläkään sinne mitä yleensä sanotaan Amerikaksi, eli jenkkilään. Pohjois-Amerikka oli mukana suunnitelmissa, mutta päätettiin jättää se pois, koska aikaa on rajallisesti ja jos yrittää nähdä kaiken ei todella näe mitään.

Jo ostetut lennot ovat seuraavat:

Oulu-Helsinki 22.9. 11.00-11.55 Finnair

Helsinki-Amsterdam 22.9. 14.45-18.25 (tunti Oslossa) SAS

Amsterdam-Buenos Aires 24.9. 13.20 - 25.9. 08.20 (vajaa 4 tuntia Atlantassa) KLM lukee lipussa Delta Air oli kun varattiin.

Belize-Amsterdam 19.5. 12.35 – 20.5. 12.50 KLM (5 tuntia Atlantassa)

Amsterdam-Helsinki 20.5. 20.20 – 21.5. 10.40 SAS (reilu 9 tuntia Kööpenhaminassa)

Helsinki-Oulu 21.5. 12.40-13.40 Finnair

KLM kustansi 750€, Finnair 81€ ja SAS 181€

Tuo paluulentosysteemi on aika karsea, mutta siihen on vielä aikaa.

Tässä on alustava reitti, joka todennäköisesti pitää ainakin sinnepäin, kun suuntaa on pakko noudattaa, toisin, kuin aiemmilla reissuilla.

En nyt ala kovin tarkkaan käymään suunnitelmia läpi, mutta kerrotaan silti jotain.

Ensimmäisenä kohde on Buenos Aires Argentinassa. Siellä tutustutaan tangoon. Argentiinassa on pari juttua jotka pitää muistaa, Suomi on paha maa, sillä tehtaamme Uruguayn puolella saastuttaa rajajokea ja valuuttakriisi. Suomen suosiosta ei sen enempää, mutta valuutasta se, että sitä ei kannata nostaa virallisella kurssilla automaatista, vaan vaihtaa n. 30% paremmalla kurssilla kadulta, riskinä tässä on väärä raha.

Argentiinasta poiketaan varmaankin Paraguayn puolelle ennen paluuta Argentiinaan ja Iguazun putoksille, jotka on tarkoitus nähdä Argentiinan ja Brasilian puolelta. Täältä reissumme jatkuu luontoteemalla Brasilian Pantanaliin, jonka kautta menemme Boliviaan.

Boliviassa ykkösjuttu ovat Salar de Uyuni ja Andit muutenkin. Bolivian tilannetta pitää seurata, sillä jokin aika sitten todettiin, että siellä on yli 50% maailman litiumista. Tämä on tietenkin tuonut normaalin ongelman, kun paikallinen väestö ei siirry syrjään, kun sivistyneet ihmiset tulevat tekemään bisnestä. Lokakuussa olevat vaalit voivat lisätä jännitettä, jos tyhmä kansa äänestää väärin. Maa on kuitenkin tällä hetkellä turistille turvallinen, mutta kuten sanoin, tilanne on tiedossa ja sitä seurataan. Latinalaisessa Amerikassa on tärkeää ottaa asioista selvää, eikä mennä ihan kahjona.

Boliviasta Peruun, jossa Machu Picchu, Ballestas saari ja Amazon. Tarkoituksemme on hypätä jokilaivaan Yurimaguasissa ja seilata parilla pysähdyksellä aina Leticiaan asti, josta lennämme Kolumbian Medelliniin.

Kolumbiasta ”pitää” purjehtia Panamaan, jossa kanava. Panamasta Costa Ricaan, sieltä Nicaraguaan. Nicaraguan jälkeen on Honduras, jossa ajattelin vähän sukeltaa Utilassa. Mayojen raunioihin tutustutaan matkalla Guatemalaan, jossa elää edelleen Mayoja. Guatemalan jälkeen vielä hetki Caye Caulkerin paratiisirannoilla Belizessä ennen paluuta Suomeen.

Aikataulun hahmotelma on seuraava:

Argentina/Paraguay/Brasilia 5vk
Bolivia 5vk
Peru 5vk
Kolumbia 1kk
Panama/CR 1kk
Nicaragua/Honduras 1kk
Guatemala 1kk
Belize 1vk

Seuraavaksi voisi puhua rahasta. Päiväbudjettimme on 25€/hlö, tämä tulee tietenkin vaihtelemaan paljon eri maissa ja paikoissa, mutta noin keskimäärin. Lisäksi olemme varanneet yhteensä touhutonnin kalliimpia aktiviteettejä varten, kuten esimerkiksi valasretki Costa Ricassa ja Machu Picchu Perussa.

Matkustajavakuutukset otamme Pohjolasta koko ajalle 190€/hlö + yhteinen matkatavaravakuutus 60€.

Jenkkien ESTA:sta piti pulittaa 10€, vaativat moisen myös välilaskulla.

Oulu-Amsterdam-Buenos Aires Belize-Oulu 1012€

Leticia-Medellin lento maksaa vajaan satasen ja 4-5 päivän purjehdus Kolumbiasta Panamaan 420€/hlö.

Yhteensä siis 8287€/hlö, tämä ei sisällä omaa sukellusharrastustani, joten siihen voi mennä muutama satanen lisää.

Viisumeja emme tarvitse etukäteen, paitsi tuon ESTA:n ja rokotuksiakin on tarpeeksi, malarialääkitystä emme näillä näkymin syö.

Hotellivarauksia olemme sen verran tehneet, että 6 yön yöpyminen 2 hengen huoneessa Buenos Airesissa tulee maksamaan yhteensä 93€ ja kaksi yötä dormissa Amsterdamissa yhteensä 56€.

Eipä nyt enempää, espanjaa on tullut opiskeltua huonosti, mutta Minna osaa alkeet, eiköhän me siellä opita lisää, en mää englantiakaan paljoa puhunut, kun ekalle reissulle lähin…