Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Paluu Suomeen

Pitkä paluumatka alkoi aamun ensimmäisellä lautalla mantereelle. Terminaalissa oli aikaa, joten käytiin syömässä intialaista ja

Pistettiin pennit jonoon. Ylimääräiseen limppariin taisivat riittää ruoan lisäksi.

Taksin lentokentälle sai kojusta, jota ei voinut olla huomaamatta, hinta oli kaikille sama 25$. Kuski höpötteli paljon matkalla ja esitteli kaupunkiaan, tippi jätettiin kuitenkin antamatta, sillä hinta oli mielestämme jo tarpeeksi kova ilmankin. Kuski oli tästä hieman hämillään ja jälkeen päin mietitytti, että ehkä se olisi kuulunut asiaan.

Koneemme Amerikan Yhdysvaltoihin. Minnalle ilmoitettiin check inissä, että hän joutuu erityisturvatarkastukseen. Mitä tämä tarkoitti ei tiedetty vasta, kuin boardingin aikaan, kun Minna ja kaksi muuta naista pyydettiin tarkempaan tutkimukseen, jossa käytiin läpi kassin sisältö ja tehtiin pintapuolinen ruumiintarkastus, ei sen kummempaa.

Atlantassa mentiin ensin ulkomaalaisten ESTA-jonoon, mutta parin mutkan kautta päädyttiinkin (pidempään) jenkkijonoon, sillä olimme jo käyneet Atlantassa ESTA:mme kanssa.

Jonotettuamme pääsimme automaateille, joissa piti antaa tietonsa ja kuvansa, minusta jäi arkistoihin näin komea otos.

Atlanta-Amsterdam oli paluumatkamme pisin lento, mutta leffoja oli riittävästi ja punaviinitarjoilu toimi. Kyseinen viini oli erittäin hyvää, suosittelen.

Amsterdamissa oli aikaa monta tuntia, joten ajeltiin metrolla keskustaan syömään Falafeliä ja kebabbia. Saa nähdä milloin seuraavan kerran saan aitoa kebabbia. Oulusta ei käsittääkseni saa tällä hetkellä, kuin jauhelihaversiota, jota ei kebabiksi saisi mielestäni kutsua.

Lakuja! Paljon lakuja!

Jälkiruoksi vielä aito haring. Hetki piti etsiä tiskiä mistä näitä sai vielä myöhään iltapäivällä.

Amterdamista oli lyhyt iltalento köpikseen, jossa vietettiin yö. Minna oli fiksusti ostanut torkkupeitteen Amsterdamista, joten hän sai nukuttua makoiset unet. Minun unenlahjani ovat heikommat ja oli kylmä, joten tuli valvottua lähes koko yö.

Aamulla tutkailin aamiaismahdollisuuksia, mutta kallista oli. Kuvassa halvin aamiainen.

Päätettiin odottaa lentokone-evästä ja Helsingin Alepaa. Lentokonemätöt tuunailin tällä oivallisella chilisoosilla, jonka hankin Belizestä.

Helsingissä meitä oli vastassa Suomen cheerleading maajoukkue. Komeita torneja rakentelivat matkustajien iloksi, olivat varmaan itsekkin matkalla joihinkin kisoihin. Helsinki-Vantaan turvatarkastaja löysi jotain epäilyttävää repustani. Liian pitkän ruuvimeisselin, joka oli kulkenut kenenkään kyselemättä Amerikan ja Euroopan läpi, muttei läpäissyt Suomen seulaa. Onneksi ei enää tarvinnut läppäriä aukoa.

Oulu ja Liminganlahti, jossa pitää ehdottomasti tänä kesänä käydä. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten ole paikassa vielä koskaan vieraillut. Taitaa olla liian lähellä...

Oulun lentokentällä oli vastassa tuttuja naamoja ja aitoa känkkyä.

Tähän päätty tämä reissukertomus, kiitokset kuluneesta kaudesta.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia mahottomasti tästä loppuselvityksestä. On ollut todella mielenkiintoista tehdä matkaa teidän kanssanne. Nämä kokemukset säilyvät muistoissa ikuisesti. Nyt sitten vaan sukelletaan Suomen ilmastoon, mikä onkin antanut vaihtelevan suuntansa ilmi. Hyvää jatkoa syksyyn ja talveen, kyllä se siitä, sehän on asennekysymys! Tervehtien Leena

mutteri kirjoitti...

Kiitokset pitkästä matkarupeamasta kanssanne. Iloa ja tietoa on tuottanut, mieltä avartanut. Minnalla on kyllä kaunis pusero, lieneekö matkalta hankittu, ihanat värit.
Sinä et kyllä passikuvissa ihan eduksesi ole! Muistelen Liminganlahden lintureissua kahden lapsen kanssa mutta ehkä niitä olikin sitten vain yksi.

Tuukka kirjoitti...

Kiitokset kommenteista. Jaa no ainakin muistoja on aika käyda verestämässä ;)