Skootteriretki norsusaarelle

Changin lautta, taustalla Ko Chang. Menin Changille tuolla kuvassa näkyvällä lautalla, sillä jostain syystä ensimmäinen lautta ei päässyt liikkeelle ja piti vaihtaa toiseen.


Hat Sai Khao


Hat Khlong Phrao


Mies ja meri


Tie oli välillä hyvinkin jyrkkä ja mutkikas.


Toki Changilta selkeästi suomalainenkin majapaikka löytyy. Ao Bai Lanista ois löytyny oikein mukavan näkösiä bambumajoja, mutta ehkä sitten joku toinen kerta.

Näin toisenkin Suomen lipun hieman yllättävämmässä paikassa. Paluumatkalla Tratiin erään kylän kohdalla paikallinen mies käveli vastaan punamustaraitaisessa paidassa, jonka rintapielessä oli siniristilippu ja keskellä luki isolla Finland.


Tämänkö takia ne kaikki majapaikat ovat saaren toisella puolella?


The Naval Battle Monument

Kävin vielä lopuksi kysymässä linja-autoasemalta milloin menee bussi Chon Buriin. Heti asemalle päästyäni mies tuli vastaan ja kysyi mitä tarvin. Kysyin milloin bussi lähtee Chon Buriin, äijä näytti Songthaewia ja sanoi, että lähtee aina kun on täys ja maksaa 70 bahtia. Mietin, että kaikki ei nyt täsmää, sillä hinta on liian pieni ja aika julma tuossa vehkeessä on muutama tunti istua. Mies taisi ymmärtää väärin ja luuli, että haluan Chanthaburiin, joten yritin selittää, että haluan Chon Buriin, enkä Chanthaburiin. Lopulta mies ymmärsi ja sain kuulla, että busseja menee tunnin välein. Kun olin lähdössä mies tuli vielä tarkistamaan olenko menossa Pattayalle, sillä sinne on eri aikataulut (Pattaya on Chonburin provinssin suurin kaupunki). Chon Burin ei ainakaan pitäisi olla mikään turistirysä...

Trat

Täällä satoi lähes jatkuvasti sunnuntaihin asti, joten on ollut aikaa suunnitella reissulle jatkoa ja sunnuntaina oli tietenkin vain yksi tavoite, nähdä formulat. Tässä oli hieman haastetta. Todettuani, ettei mun vierastalossa näy urheilukanavat, oli aika lähteä etsimään sopivaa baaria/ravintolaa. Vierastalon emäntä neuvoi, että vähänmatkan päässä olisi hänen ystävänsä paikka, jossa katsotaan jalkapalloa usein. Päädyin kyselemään häneltä jalkapallobaaria, sillä formula/motor racing aiheutti vain ymmärtämättömän tuijotuksen. Ravintolan pitäjä suostui vaihtamaan formuloille, sillä ravintolassa ei ollut muita asiakkaita, sovimme kuitenkin, että kun paikkaan tulee futisfaneja kanava vaihtuu. Kanava ei koskaan vaihtunut ja sain katsoa koko kisan, tätä edesauttoi pari muutakin länkkäriä jotka tulivat tapittamaan ykkösiä. Juuri kun olin maksanut laskun ja olin lähdössä, kuulin kuinka toisessa pöydässä joku puhuu Suomesta. Liityinkin parille tähän thai/tsekki/suomalaisseurueeseen. Vielä kotimatkalla eräästä toisesta vierastalosta thaimiehet huitoivat minut liittymään seuraan, joinkin heidän kanssaan lasilliset jotain paikallista riisiviinaa, mutta sitten oli jo aika lähteä nukkumaan.

Sateiden takia aloin empimään saarelle lähtöä, sillä aika tylsää siellä on vesisateessa olla. Eilen päätinkin ostaa menopaluun Burmaan (18.10-14.11 AirAsia 100€). Torstaina lähden Chon Buriin, jossa näin tulomatkalla mainoksia Härkäkilpailuista, kuulostaa just semmoselta tapahtumalta, johon on päästävä. Sieltä jatkan sunnuntaina Bangkokiin, hommaan Burman viisumin ja jatkan todennäköisesti keskiviikkona Ko Taolle tai Ko Phanganille, sillä siellä sadekausi ei ole vielä alkanut ja kelien pitäis olla huomattavasti paremmat. Lisäksi tekee mieli snorklaamaan. On täälläkin tosin ollut paremmat kelit tällä viikolla.

Burmaan lennän, koska sinne on lähes mahdotonta päästä maata pitkin, vaikka maarajaa Thaimaan kanssa on pitkälti toista tuhatta kilometriä. Rajakaupunkeihin toki pääsee mutta siitä syvemmälle jatkaminen on mahdotonta, sillä sotilasjuntta on sulkenut turisteilta suurimman osan maasta. Silti 4 viikkoa tuntuu aivan liian lyhyeltä ajalta jo niissä kohteissa joita olen suunnitellut. Burma voi olla hengenvaarallinen paikka paikallisille, jos heillä on poliittisia mielipiteitä ja halu ilmaista niitä, mutta turisteille paikka on turvallinen. Todennäköisesti koin jo reissun kuumottavimman tilanteen Tampereen rautatieasemalla, kun paikalla oli neljä autollista erään vähemmistöryhmän edustajia, hirveä huuto keskenään ja paria äijää pideltiin kiinni. Burma vaatii toki suunnittelua, sillä maassa ei ole automaatteja, kulkemista on rajoitettu ja on hyvä tietää miten rahaa valuu mahdollisimman vähän sotilasjuntalle. Kännykkä ei toimi Burmassa (paikallinen sim maksaa älyttömästi ja ulkolaiset simit eivät toimi) ja internetiä on rajoitettu suurelta osin, monet nettikahvilat kuitenkin kiertävät tämän sensuurin.

Hommasin Thailiittymän jonka numero on +66806418102


Kalatiski


Possunnassuja


Täytettyjä thaisämpylöitä (7b)


Possu mereneläväis sapuska, (60b)


Jälkiruokakoju (5-10b)


Tulista jauhelihariisi-sapuskaa (25b) Yleensä kaikki sapuskat maksavat 25-30b

Trat

Khaosan roudilla täydensin varusteita kolmella hihattomalla ja ostin riippumaton (350b+200b). Tratiin tulin bussilla eilen (188b). Asemalla oli vastassa Pop guesthoussista äijä, joka tarjosi huonetta 120 bahtilla ja neuvoi taksin kyytiin, joka veisi vierastalolle 60 bahtin hintaan. Oli jo myöhä, joten päätin ottaa tarjouksen vastaan. Huone osoittautui hyväksi, mutta tänä aamuna vaihdoin tänne Orchid Guesthouseen ja sain hieman isomman huoneen 130 bahtin hintaan, myös langaton netti on käytössä. Odotellessani, että paikan omistaja saapuu takaisin torikierrokselta juttelin saksalaismiehen kanssa, hänellä oli aikoinaan ollut tyttöystävä Oulusta ja vieläkin häntä huvitti miltä nimi Oulu kuulostaa. Kieltämättä se kuulostaa hieman huvittavalta ulkomaalaisen suusta ja hitaasti lausuttuna. Tänään on satanut koko päivän, mutta kävin kuitenkin tekemässä pienen kaupunkikierroksen. Täällä on tarkoitus olla ainakin viikonlopun yli ja ehkä maanantaina ottaa skootteri alle ja lähteä etsimään Ko Changilta täydellistä paikkaa reilun viikon levyttelylle.

(1€=50b)


Sateinen Trat. (Huomaa katettu skootteri)


Mun huone täällä Orchidessa.


Tämä muori sai vakioasiakkaan (oikeasta alareunasta pari tikkua, pieni pussi sticky riisiä ja sweet and sour dippi 25b)

Bangkok

Aamulla lahdin bussilla kohti lentokenttaa. Keskella moottoritien ramppia bussi pysahtyi yllattaen ja lahti pakittamaan. Olin takapenkilla, joten vilkaisin ikkunasta taaksepain ja pysahtymisen syy selvisi, matkatavaroita oli lentanyt kurvissa pitkin katua. Kuski kavi hakemassa pudonneet matkatavarat ja matka jatkui. Lentokoneessa en ole ennen kokenut kummempaa turbulenssia, mutta nyt kone tarisi valilla niin, etta melkein alkoi jannittaa. Passintarkastuksessa virkailija ei ollut huomannut mun viisumia ja oli lyonyt vain kuukauden leiman, huomasin taman heti tarkastuksen jalkeen, joten ei muuta kuin vastavirtaan ja takaisin virkailijan luokse. Tama korjaili leimaa ja kirjoitti passiin jotain thaiksi ja sanoi "dont worry its ok", saa nahda kauanko passia tiiraillaan, kun seuraavan kerran astun rajan yli... Nyt on kuitenkin parin kuukauden oleskelulupa. Tulin Bussilla tanne Khao San roadille ja suuntasin viimereissulta tuttuun "putkaan" (120b). Ikava kylla naapurihotellin nettiyhteys ei enaa toimi taalla, joten pitaa kayttaa yleista paatetta.

ps. Just asken taman nettipaikan pitaja oli laittamassa jotain tohon mun vieressa olevaan roskikseen ja kiljas. Kaikki kaanty kattomaan ja tytto haukko hetken henkea... RAT! Tytto koitti haataa sita, mutta siella se on vielakin metrin paassa minusta...

Kuala Lumpur

Me and twins. 1900-luvun korkein pilvenpiirtäjä ja edelleen maailman korkeimmat kaksoistornit.


Batu-luolat ovat hindujen pyhä paikka. Katselin aikaisemmin netistä ja LP:sta miten tänne pääsee ja kaikki lähteet kertoivat eri bussit ja pysäkit, onneksi huomasin eilen bussin jonka ikkunassa luki Batu caves, joten tiesin mennä central marketin lähelle odottamaan bussia numero 11.


Kaverille maistuu kookospähkinä.


Maisema portailta. Laskeuduttuani alas kävin ostamassa kookospähkinän ja lähdin etsimään bussipysäkkiä, sellainen löytyikin läheltä paikkaa jossa olin jäänyt pois bussin kyydistä. Lisäksi lähellä oli intialainen ruokapaikka. Katsaus hintoihin kertoi, että kallein ateria maksaa 6,5 ringgittiä, joten hinnaston yläpäästä todennäköisesti löytyvät pääruoat. Arvoin listan toiseksi ylimmän (4,5r) ja jäin odottamaan minkälaista herkkua pöytään kannetaan. Sainkin lautasellisen riisiä, erittäin maukasta lihakastiketta ja lautasellisen vihanneksia. Bussi tuli pian syömisen jälkeen, kyytiin tuli myös muutama muu turisti, joista yksi pariskunta aiheutti lipunmyyjälle päänvaivaa karttansa kanssa, sillä heillä ei ollut hirveän hyvää käsitystä minne bussi on menossa, eivätkä he hahmottaneet KL:n keskustaa kovin hyvin, lopulta eräs toinen mies neuvoi, että jäätte central marketille ja jatkatte siitä eteenpäin.


Petaling Street on Kuala Lumpurin Khao San road. Täällä ykkösriivaajat ovat DVD-kauppiaita. Päivällä kadulla pystyy vielä kävelemään...


...mutta illaksi keskelle rakennetaan vielä pari kojuriviä lisää, joten kävely muuttuu mateluksi.


Tyylikäs suihkulähde. Huomenna matka jatkuu Bangkokiin.

Kuala Lumpur

Sultan Abdul Samad Building


Kuva Sultan Abdul Samad Buildingin läheltä.


Mulla ei ollu mitään asiaa kansallis moskeijaan (yksi K-Aasian suurimmista).


Rautatieasema



Pari kuvaa guest housen katolta, yöllä maisemat ovat vielä hienommat. Vaihdoin yhden hengen huoneeseen ensimmäisen yön jälkeen. Pientä poikkeusta lukuunottamatta todella hyvä paikka, earit sais olla mukana, sillä seinät ovat todella ohuita ja viime yönä heräsin, koska naapurissa alettiin katsoa läppäriltä volumet kaakossa jotain ohjelmaa, muutenkin meluisa paikka.



Petronas tornit yövalaistuksessa (451.9 m). Tänään ajelin metrolla (1.6r suunta) katsomaan torneja, koska oli ensimmäinen ilta kun vettä ei satanut kaatamalla, tarkoitus oli mennä jo aamulla, mutta aikaero vaivaa vieläkin, joten heräsin vasta puolilta päivin. Näköalatasanne olikin suljettu keskiviikkoon saakka, joten hyvä etten repinyt itseäni väkisin liikkeelle. (Torniin aletaan jakaa normaalisti lippuja 8.00 ja ne ovat menneet viimeistään yhteentoista mennessä.)

Kuala Lumpur (nukkumista)

Eilen laitoin jo yhdeksältä nukkumaan, tarkoitus oli vaihtaa majapaikkaa aamulla. Heräsin kuitenkin jo puoli neljältä ja aloin suunnitella, että en vaihdakaan majapaikkaa vaan lähden heti aamulla katsomaan Petronas torneja. Jos torneihin haluaa päästä ylös kannattaa olla liikkeellä aikaisin. Nukahdin kuitenkin joskus ennen viittä ja heräsin vasta kun puoli kahdeltatoista oveen koputettiin ja kerrottiin, että huone on varattu, mutta dormissa on tilaa. Päätin lähteä etsimään parempaa paikkaa. Puolen tunnin kävelyn ja aamiaisen jälkeen löysinkin Oasis Guest Housen jossa olivat yhden hengen huoneet täynnä (20r), mutta sain 25 ringitillä kahden hengen huoneen. Kahden aikoihin olin lähdössä katselemaan Chinatownin lähistöä, mutta päätin ottaa pienet torkut. Heräsin vasta viiden aikoihin kovaan ukkosen jyrinään. Vettä tuli kaatamalla, joten kävin vain syömässä ja ostamassa virta-adapterin, jotta voin katsella jonkin leffan läppäriltä. Näköjään täällä on myös langaton netti, joten pistin kuvia myös edelliseen kirjoitukseen.

Ri-Tpe-Lontoo-KL

Riihimaella kavin viela hamstraamassa muutaman kirjan divarista. Suomenkielisia on vahan hankala loytaa Aasiasta. Samalla mummolaan jai Madventuresin matkaopas, loistava kirja ja suosittelen jokaiselle joka on lahdossa ensimmaiselle pitkalle matkalle, mutta toiselle reissulle sen mukaan ottaminen on aika turhaa, painaakin aika paljon. Riippumaton sitomisohjeista otin kylla kopion.
Tampereella yllatyin vahan lentokentan pienuudesta, muistutti enemman pikkukaupungin linja-autoasemaa. Hyvin paastiin kuitenkin matkaan ja perilla oltiin ajoissa. Stanstedin lentokentalle astuessa tuli ensimmaista kertaa matkafiilis, yksin maailmalla ja suuntana eteenpain. Nukkuminen kentalla oli hieman haastavaa, kylma kivilattia ei ole ehka se paras nukkuma-alusta, joten oli aika kylma, nukuin ehka tunnin.


Kuva toisesta torkkumispaikastani, ensimmäisestä poistuin, kun siellä aukesi check in.

Aamulla heitin rinkan sailoon (8,75 puntaa) ja lahdin minibussilla kaupunkiin. Kaupungille paastyani kavin katsomassa ydinkeskustan tarkeimmat nahtavyydet ja haahuilin vahan ympariinsa kunnes menin syomaan. Loysin loistavan italialaisten pitaman pizzapuffetin Victoria asemalta (5,9 puntaa). Sen verran sain pidettya itseni aisoissa, etta jaksoin viela kompia Buckinghamin palatsin viereiseen puistoon levyttelemaan tunniksi, jonka jalkeen oli aika lahtea kohti lentokenttaa.










Check Inissa katsoin, etta samaan kyytiin on tulossa Miss Aasia kilpailun finaali kymmenikko, mutta ne olivatkin AirAsian lentoemot. Matka Kuala Lumpuriin meni hyvin, nukuin melkein koko matkan. Astuessani lentokoneesta kuumaan ja kosteaan ulkoilmaan, mieli teki hyppia ilmaan ja tuulettaa, mutta tyydyin hymyilemaan leveasti. Lentokentalta jatkoin linja-autolla ja junalla Chinatowniin ja otin ensimmaisesta guest houssista huoneen (30 MYR), huomenna vois katella loytyisko parempi/halvempi, nyt ainoa paamaara oli paasta suihkuun...

Matka jatkuu

Matka jatkuu ensin Riihimäelle ja sieltä tiistaina Lontooseen. Lontooseen olen hommannut menopaluun lentokentältä keskustaan (easybus 12,99£). Tämä tulee halvemmaksi, kuin lippujen ostaminen paikanpäältä ja nyt ei väsynyt mieli voi jäädä nukkumaan kentälle ja skipata Lontoota. Kuala Lumpurista jatkan Bangkokiin 23.9. 16.10. AirAsialla (11€).


Nämä roinat lähtevät mukaan + hygisäkki ja vaatteet.