tiistai 18. lokakuuta 2016

Pietarin risteily

Olimme suunnitelleet ruskaretkeä Pyhä-Luosto maisemiin, mutta viime hetkellä kohtalo puuttui peliin. Autoni vesipumppu sanoi sopimuksen irti, eikä uutta ehtinyt vaihtaa ennen viikonloppua. Harkitsimme kiesin vuokraamista, mutta kolmatta kertaa elämässäni törmäsin siihen, että tarvisin luottokortin. Ensimmäinen kerta oli 2008, kun ostin lentoja ekalle reissulleni Finnairilta. Toinen kerta oli pari viikkoa aiemmin, kun olin katsellut Glastonburiin festarilippuja. Lippujen hankkimista varten olin laittanut hakemuksen vireille, mutta kortti ei ollut vielä ehtinyt saapua.

Pidennettyä viikonloppua varten oli jo anottu vapaat, joten oli aika keksiä varasuunnitelma. Sellaiseksi keksin viisumivapaan risteilyn Pietariin. Onnibussilla pääsisi Oulusta Helsinkiin 50€/hlö menopaluu ja risteily kustantaisi näin viime tingassa hankittuna 162€/hlö buffet aterioineen. Ostimme reissun perjantai-iltapäivänä ja matkaan lähdimme samana yönä. Onnibussissa oli hyvin tilaa istua ja nukuin keskimääräistä paremmin. Yleensä olen ollut melko huono nukkumaan tällaisilla keskipitkillä bussimatkoilla.

Helsinkiin päästyämme piti saada aamiaista, eikä parempaa paikkaa taida olla, kuin Fazer (Brunssi 21,9€/hlö). Hyvää oli jälleen. Päivä Helsingissä meni nopeasti. Käytiin Akatemiassa katsomassa formuloiden aika-ajot ja sen jälkeen Vltavassa parilla Samin ja Mikon kanssa. Ratikalla olisi päässyt Länsisatamaan lähes oven eteen, mutta me turistit jäätiin aivan liian aikaisin pois ja jouduttiin kävelemään tovi laivalle. Kannattaa mennä ihan sinne viimeiselle pysäkille asti.

Satamassa nähtiin paljuvene, josta tervehdittiin iloisesti kuohuvat kädessä.

Check Inistä ja passintarkastuksesta päästiin nopeasti läpi. Ehdittiin ottaa torkut ennen laivan lähtöä. Princess Maria oli 1981-1988 Silja Linen suurimpia laivoja nimellä Finlandia. Tämän jälkeen laiva liikennöi Tanskasta ja Englannista, kunnes päätyi Ruotsiin ja Tanskaan majoitusalukseksi. St. Peters Line osti laivan 2010 ja alkoi liikennöidä Helsinki-Pietari väliä.

Maltan lipun alla.

Kapteeni tai joku muu henkilökunnan jäsen taitaa olla Che-fani. Laivalla olisi vaihdettu ruplia 10% paremmalla kurssilla, kuin mitä Forex antoi.

Illan ohjelma. Ensin kuitenkin buffettiin.


Kylmät alkupalat olivat huomattavasti parempia, kuin pääruoat. Näin on yleensäkin, mutta nyt ero oli tavallista suurempi. Buffet ei ollut juomia lukuunottamatta samaa tasoa, kuin Tallinnan tai Tukholman risteilyillä, mutta kyllä täälläkin sai mahan täyteen hyvää ruokaa. All inclusive alkoholiranneke olisi kustantanut 60€/kahden yön risteily, mutta tämä ei nyt ollut sellainen reissu. Buffetteihin kuului ruokajuomaksi olutta ja viiniä.

Illallisen jälkeen siirryttiin yökerhoon katsomaan showta, joka oli todella tyylikäs ja ammattitaitoinen. Meno-ja paluumatkoilla oli hieman erilaiset näytökset.



Joka toinen esitys oli näiden taitavien naisten.

Naisten vaatteiden vaihdon aikana esiintyi tämä toinen paritanssiryhmä,

tämä upea ääninen laulaja, Minnan hurmannut hanuristi tai saksofonisti. Kalinkaesitys oli yksi esityksien kohokohdista, en ole sitä ennen livenä nähnyt.

Väliajalla oli arvontaa ja visailua. Minäkin huusin Minnan kuiskaaman väärän vastauksen, toisen baarin sijaintiin liittyvään kysymykseen ja voitin Ilmaisen pääsyn saunaosastolle. Voitto jäi käyttämättä. Menomatkan visailussa oli hieman kyseenalaista, että lapset voittivat Screwdriverdrinkkilippuja, tuskin kuitenkaan pääsivät voittojaan itse lunastamaan. Menomatkalla väkeä oli huomattavasti enemmän, kuin paluumatkalla. Johtui mitä ilmeisimmin siitä, että risteily oli alkanut Pietarista perjantai-iltana, päättyen sunnuntai-aamuna, kun taas Helsingistä lauantai-iltana alkanut risteily oli takaisin vasta maanantai-aamuna.

Juomat olivat yökerhossa edullisia, Suomen hintatasoon verrattuna. Cocktailit 4€-7€, Long island Ice Tea (oikea, ei sääntösuomiversio) 6,5€. Olut olisi kustantanut 2,5€.

Tässä laivamatkasta, seuraavalla kerralla Pietari.