Uvita

Aloitetaanpa kertomalla tästä hienosta maasta nimeltä Costa Rica. Costa Rica tarkoittaa rikasta rannikkoa, mutta itseasiassa se oli espanjalaisten köyhimpiä alueita, eikä joutunut taistelemaan irtautuakseen emämaastaan Meksikon sodan yhteydessä. Myös itsenäistyminen onnistui rauhallisesti Keski-Amerikan liittovaltion hajotessa hitaasti osiin. 1940-luvun lopulla täällä oli lyhyt, mutta verinen sisällissota, jonka jälkeen maa luopui armeijasta, lähes ainoana valtiona maailmassa. Costa Rican lisäksi ainoastaan euroopan minivaltioilla ja tyynenmeren saarivaltioilla ei ole armeijaa.

Costa Rica on nykyään Keski-Amerikan rikkain valtio ja se on suojellut pinta-alastaan eniten maailmassa. Rannikon läheltä merestä on löydetty öljyä, mutta se on päätetty jättää hyödyntämättä ympäristön suojelemiseksi. Valtaosan energiasta maa tuottaa puhtaasti ja sen kunniahimoinen tavoite on olla hiilineutraali maa vuoteen 2021 mennessä.

Kaiken tämän ylistyksen jälkeen pitäisi kai sanoa jotain negatiivista, mutta sellaista ei ole tullut vastaan, joten siirrytään kertomaan Uvitasta.

Uvitaan tultiin lähinnä sen takia, että täällä pitäisi juuri nyt olla paljon ryhävalaita. Jo bussissa poika jonka kanssa juteltiin, kertoi kuitenkin, että kausi on jo loppunut ja suurin osa valaista on siirtynyt pohjoiseen. Tucan hotellille päästyämme kysyin asiasta paikan omistajalta ja hän sanoi samaa. Valaat ovat pohjoisessa, mutta valasretkillä voi nytkin nähdä valaita, mutta se ei ole jokapäiväistä, päätettiin jättää 65$ reissu tekemättä. Kysyin missä päin pohjoista on paras kausi nyt menossa, olemmehan menossa siihen suuntaan. Alaskassa ei ollut se vastaus, jonka halusin kuulla.

Hostelli oli melko täynnä. Me olisimme saaneet heti ensimmäiseksi yöksi privahuoneen, mutta seuraavana päivänä olisi pitänyt vaihtaa toiseen ja kolmantena dormiin. Päätettiin mennä suoraan tähän 4 hengen dormiin (12$/hlö).

Paikka oli erittäin viihtyisä ja omistaja huolehti jatkuvasti, että kaikilla on hyvä olla. Tavattiin hostellissa pari kanadalaista pariskuntaa, joiden kanssa tuli istuttua pitkään iltaa.

Costa Ricassa sapuskat maksavat 5 dollarista ylöspäin, joten nyt oli hyvä aika kokkailla hostellin keittiössä pastaa, josta Minna on jo jonkinaikaa puhunut. Peruspesto purkista ei ollut niin hyvää, kuin tämä tomaatti-juusto-pesto.

Aivan mahtavan Super Bowlin jälkeisenä päivänä päätettiin lähteä vesiputoukselle rentoutumaan. Costa Ricassa kaikki maksaa, tämänkin näkemisestä piti pulittaa 1kc. Vesiputouksen olisi voinut laskea alas, mutta tyydyin vilvoittavaan uiskenteluun.

Lehdenleikkaajamuurahaiset töissä.

Tarkennus ei ihan osunut, mutta pakko Costa Ricasta on olla ainakin yksi lintukuva.

Seuraavana päivänä lähdettiin rannalle hostellin ilmaisella kyydillä. Playa Uvita on hyvin pitkä ja näin matalanveden aikaan myös hyvin leveä.

Minna löysi kivan palmupuun.

Rannan ykkösnähtävyys on tämä valaanhäntäniemi. Ilmakuvissa näyttää vielä paremmalta.

Kolme yötä tuntui riittävältä ajalta Uvitassa, joten lähdettiin jatkamaan matkaa. Olin lukenut opaskirjasta, että San Josessa kannattaa viettää muutama päivä, kun sen kautta kaikki kuitenkin joutuvat menemään. Tämä innoitti kulkemaan rannikkoa pitkin Liberiaan välttäen San Josen. Olin ajatellut, että vaihdamme bussia Queposissa ja yövymme Puntarenasissa, mutta luettuani, että sieltä voi olla vaikea löytää asumusta tähän aikaan vuodesta, päätettiin olla yötä heti Queposissa.

Hotel Sanchezista bussiaseman läheltä saatiin 10kc:lla huone jaetulla kylpyhuoneella, oikein hyvä diili. Huomasin lisäksi, että täällä on Costa Rican yksi suosituimmista kansallispuistoista, joten päätettiin jäädä kahdeksi yöksi.

Casado con carne en salsa (2,3kc). Hyvin Costa Ricalainen sapuska ja erittäin hyvän makuinenkin.

1€ = 617 colon = 0,617kc
Myös dollarit käyvät erittäin yleisesti, isoissa kaupoissa kassakoneet ilmoittavat hinnat molempina valuuttoina.