Helsinki

Olen jo pitkään haaveillut formulamatkasta Eurooppaan. Malesian kisat oli hieno nähdä, mutta ei siellä samanlaista formulakulttuuria ole, kuin esimerkiksi Italiassa, Englannissa tai Saksassa. Aiemmin kesäreissun tekeminen on ollut hankalaa, sillä rahaa on pitänyt kasata talven reissua varten. Nyt olen kuitenkin vaihtanut uuteen työhön ja vastannut kyllä, päällikölle työhaastattelussa, kun hän kysyi, että ymmärränhän tämän olevan ympärivuotinen työ. Reissukuumeen hillitsemiseksi päätin toteuttaa formulaunelman ja kohteeksi valitsin legendaarisen Monzan.

Torstai-iltapäivänä suuntasin Oulun lentokentälle ja matkasin Norwegianilla Helsinkiin. Vaihto oli tunnin mittainen ja lentokin näytti olevan myöhässä, joten kävin espressolla, pitäähän se testata suomalaista, ennen todelliseen espressomaahan siirtymistä.

Aikaa oli naamakirjapäivitykseen.

Olin katsonut taulusta, että lento lähtee varttia vaille, joten kahtakymmentä vaille kävelin kahvilasta 50 metriä lähtöportille, jossa luki, että portti on suljettu! Olin sekoittanut boarding ajan ja lähtöajan kohtalokkaasti. Syyksi epäilen jälkikäteen pientä väsymystä ja sitä, että yleensä teen lähtöselvityksen automaatissa ja lapussa lukee boarding aika, nyt olin tehnyt tämän netissä ja lipussa lukikin lähtöaika. Kylmien väreiden kulkiessa pitkin kehoa, tein vielä epätoivoisen soiton Swiss airlinesille, jolla paluulento oli, että voisinko käyttää edelleen paluulennon. Tuloksena oli ainoastaan 10€ ulkomaanpuhelu ja kielteinen vastaus.

Pienen kännykkäsurffailun (olisipa ollut läppäri mukana) jälkeen totesin, että 300 eurolla saisin uudet lennot seuraavalle päivälle ja paluun ensi tiistaille. Reissubudjetin nousu hirvitti aluksi, mutta olinhan ollut valmis maksamaan melkein saman hinnan aiemminkin, miksen siis nyt. Tilanne oli kuin pokeripöydän rebuy-turnauksessa, rebuy kannattaa tehdä, jos alunperin turnaukseen lähtö oli järkevä idea. Soitin vielä työnjohtajalle ja kysyin, voisinko saada tiistainkin vapaaksi, tilanteesta johtuen sain vihreää valoa. Seuraava soitto oli Siinalle. Pankkitunnuksia en ollut ottanut mukaan ja OP depit vaatii lippujen oston yhteydessä varmennuksen. Siina hoiti liput ja minä aloin unille.

Ensin nojatuolissa, sitten ikkunan vieressä, josta penkeille ja takaisin ikkunan viereen, jossa lopulta sain muutaman tunnin torkahdettua.

Aamulla ajelin bussilla keskustaan. Päivä oli aurinkoinen ja lentoni lähti vasta illalla. Päätin tutustua turistityyliin pääkaupunkiimme. Ensimmäisenä piti saada aamiaista. Fazerin kahvila oli saanut hyvät nettiarvostelut, sinne siis.

Buffetti oli helposti 13 euron arvoinen, tuli syöytyä sen verran, ettei loppupäivänä enää ollutkaan nälkä. Juustoille ja jälkiruokakakuille erityismaininta, kun eivät kuvissa näy.

Maha pyöreänä kävelin seuraavaksi Esplanaadille katselemaan ihmisiä. Kuvassa englantia puhuvat herrasmiehet tekevät videota, jossa näytti sikari olevan tärkeässä osassa.

Seuraava hauska bongaus olivat turisteja haastattelevat opiskelijat, niin tuttua monesta paikkaa ympäri maailman. Turisteista sen verran lisää, että oli mielenkiintoista nähdä, kuinka ulkomaalainen nainen painautui poikaystäväänsä päin ja antoi reilusti tilaa, kun vastaan käveli sarkatakkinen suomalainen majuri.

Verkkokaupassa piipahdin ostamassa lisää muistia, jottei muisti lopu kännykästä. Samalla näin hienoa taidetta. Eikös tuonkin toimituksen sakkoa nostettu ihan vasta, kai joku on tehnyt tutkintapyynnön rikokseen yllytyksestä?

En ole aiemmin käynyt stadionin tornissa (muistaakseni), joten seuraavaksi sinne (5€).

Näkymät olivat komiat. Näyttäis, että seuraavaks täällä pelataan futista.

Todella helsinkiläisen näköistä.

Rannankin bongasin ja sain idean Hietaniemen hautausmaasta.

Akku alkoi olla vähissä, mutta lehdistöaitiosta löytyi kivasti pistorasioita...

Hautausmaalla ensimmäiseksi Suomen marsalkan muistoa kunnioittamaan.

Tässä Suomen tykistön "isän" Ville Nenosen hauta.

Ja tässä aito helsinkiläinen citykani.

Risto Ryti.

Väinö Tanner.

Urho Kekkonen.

Ja Kalevi Sorsa, muutamia suomen historian tärkeimpiä poliitikkoja mainitakseni. Aika ei ihan riittänyt taiteilijainmäen näkemiseen, mutta Helsinki tuntuu paikalta, johon tulen vielä palaamaan...

Oivallisen HERE Transitin avulla selvitin, että helpoiten lentokentälle pääsisi ratikan ja bussin yhdistelmällä.

Vaihto oli Kalliossa, joten päätin päättää hienon päivän lonkeroon.