Jo Monzan kyltti nosti fiilistä ja väsymys kaikkosi.
Rautatieasemalla oli selkeät kyltit jatkobussikyyditykselle radalle. Tai itseasiassa bussi jätti lastinsa puistoon, josta sai kävellä arviolta pari kilometriä radalle. Myöhemmin kuulin sisilialaiselta huonekaveriltani, että olisi kannattanut käyttää normaalia paikallisbussia, se on hieman halvempi ja mikä tärkeintä sillä pääsee melkein radan portille.
Tästäkin oli vielä matkaa
Mutta hienoja autoja näkyi jo.
Alueelle päästyäni vain pyörähdin markkina-alueella. Aika-ajojen alkuun oli vain reilu tunti, eikä minulla ollut mitään käsitystä alueesta, eikä siitä missä on paras paikka seurata tapahtumia general admission lipulla (100€/viikonloppu).
Jo Variente Ascarin jälkeen näytti hyvältä, mutta päätin jatkaa kohti Parabolicaa.
Snäkin kautta. 7€ sämpylä ja 6€ olut.
Ennen Parabolicaa oli yleisiä istumapaikkoja, mutta jatkoin vielä tämän ja lisämaksullisen katsomon toiselle puolelle.
Päätyen kurviin. Paikka oli erittäin hyvä, sillä
näköyhteys kahdelle screenille oli varsin hyvä. Usein katse olikin radan sijaan kuvaruudulla.
Ferrareiden ajaessa ohi yleisö villiintyi ja (lähes) kaikki katseet kääntyivät radalle. Tunnelma oli yleisesti hyvä, mutta seuraavalle päivälle odotin parempaa karnevaalia.
Varsinkin, kun Kimi Lähtee kakkosruudusta! Forza Kimi, Forza Ferrari!
Aika-Ajojen jälkeen lähdin tiedustelemaan parasta kisankatselupaikkaa.
Alkumatkasta huomasin tämän väenpaljouden varikonportilla.
Muutama musta auto ajeli ohi, mutten kymmenessä minuutissa, jonka jaksoin seisoskella bongannut ketään tv:stä tuttua.
Renkaita, en ole varma ovatko nämä juuri ykkösten, täällähän kisasi myös GP2, GP3 ja Porschet. Myöhemmin näin useilla ihmisillä renkaita painavina matkamuistoina (kuvan renkaat ovat verkkoaidan takana).
Kakkosia katselin sen aikaa lähellä Variante Ascaria, että näin yhden ulosajon.
Sanaa VIP käytetään usein väärin, mutta täällä se oli todellista. Ihmiset kyyditettiin korvanappimiesten vartioimalle helikopterikentälle, josta matka jatkui Paddock Club kassit heiluen ilmateitse.
Minun matkani jatkui polkua pitkin metsään.
Hetken käveltyäni saavuin vanhalle ovaaliradalle, joka oli hieno nähdä, mutta jouduin kävelemään melkoisen lenkin päästäkseni takaisin nykyisen radan varteen ja polulle kohti Lesmoa.
Sillalta näki aika hyvin ohi kiitäviä kilpureita, mutta mieli teki mutkaan.
Lesmoon päästyäni tiesin minne tulen katsomaan kisaa. Pieni suora ja Lesmo kakkosen alku näkyi hyvin vapaille istumapaikoille. Täällä tapasin ranskalaisen formulafanin, joka oli käynyt katsomassa viime kisankin. Täällä hän oli päässyt kaverikuvaan usean tähden (mm. Massa ja Grosjean) kanssa radalla ja hotellin edessä. Katselin hänen kanssaan GP kolmoset. Harmiksemme ranskalainen ei voittanut. Uudella tuttavallani oli kuulemma kyseisen miehen numero ja hän oli sopinut, että soittaa tälle kisan jälkeen ja vähän analysoi miten meni.
GP3 kisan jälkeen jatkoin matkaa tarkoituksena jatkaa radan ympäri. Päädyin kuitenkin rata-alueen ulkopuolelle ja jouduin sellaiselle lenkille, etten enää jaksanut radalle palata, kun huomasin, että seuraava sisäänkäynti on lähes radan toisessa päässä. Matkalla näin virallisen F1-leirintäalueen, joka voisi olla hyvin varteenotettava paikka, jos lähtisi matkaan isommalla festarihenkisellä porukalla.
Etsiessäni bussipysäkkiä näin pienen kisakylän, olut näytti maistuvan monessa paikkaa. Minua väsytti niin etten jaksanut jäädä tutustelemaan, varsinkin, kun tiesin seuraavana aamuna olevan aikainen herätys. Parhaat paikat viedään aikaisin.
Suomalaisia näkyi paljon. Osa käyttäytyi hyvin, useat olivat umpijurrissa ja fiksuin kuseskeli puskan "takana" kadun varteen.
Olin ollut aikeissa kävellä Monzan kylään, mutta päädyin kuitenkin bussipysäkille. Paikallisbussin saavuttua kuski ei ottanut rahaa vastaan, puhui vain italiaa ja minä päätin sittenkin kävellä, ei vain jaksanut selvittää asiaa... Myöhemmin kuulin, että bussilippuja saa bussin ulkopuolelta joltain.
Kävely kannatti, sillä päädyin paikalliselle fiestalle, jolla oli erittäin lämmin tunnelma, eikä muita turisteja (ei ainakaan ketään formulapaitaista).
Päätin jäädä maukkaan italialaisen punkkulasin verran katselemaan elämänmenoa.
Jatkettuani matkaa Monzan kauniissa kaupungissa, päädyin alueelle, jossa oli Formula-aiheista tapahtumaa ja pitkä rivi Ferrareita.
Renkaidenvaihtokisaakin oli tarjolla. Tänne harkitsin hetken jääväni, mutta jatkoin rautatieasemalle, seuraavana päivänä olisi iso päivä.
Hostellille palattuani juttelin jo aiemmin mainitun sisilialaisen kanssa ja hän suositteli kotisaareltaan kolmea paikkaa.
San Vito Lo Capo - Kuin Hawaii
Marina Di Ragusa - Kuin Miami
Scala Dei Turchi - Kuin... Sisilia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti