Apo Reef

Lähtö oli seitsemältä aamulla. Ajattelin nappaavani helpon aamiaisen matkalta. Paikallisia kojuja ei matkanvarrella ollut, joten päädyin Jollibeehen. Kahvia ja evästä sai sieltäkin. Porukaksi paljastui aussipariskunta ja viisi kiinalaista. Näistä aussityttö aikoi tehdä kokeilusukelluksen ja kiinalaisen pariskunnan lapsi vain snorklasi.

Isompi vene oli muussa käytössä ja jotain lupaa vailla, joten yöpyisimme teltassa Apo saarella.

Matka kesti pari tuntia ja delffiinit kävivät loppumatkasta viihdyttämässä. Apo näytti upealta.

Ensimmäisenä käytiin tiputtamassa kokki maihin.

Tässä hän tulee takaisin reissun lopussa, styroksin pala toimi lauttana.

Ensimmäinen sukellus tehtiin melko lähellä. Kiinalainen pariskunta oli kurssitukseltaan pelastussukeltajia (Open Water-> Advanced -> Rescue-> Divemaster), mutta taidot eivät ihan näyttäneet siltä. Naisella oli suuria vaikeuksia nosteen kanssa. Mies osasi paremmin sukeltaa, mutta polki aika paljon koralleja hienon kameransa kanssa. Lisäksi yhden sukelluksen lopussa hänen sukellustietokoneensa piipitti ja divemasterin piti viedä hänet uudestaan safetystopille (DECO), Ei välttämättä ymmärtänyt täysin laitetta. Olinkin ihmetellyt sukelluksen aikana häntä. Itsekkin olin aika rajoilla ja hän oli jatkuvasti paljon minua syvemmällä. Ei sinänsä järin fiksua, sillä olimme aika kaukana kaikesta, lähin kammio on kai Coronissa, vähintään viiden tunnin päässä. Divemasterimme sanoi, että kiinalaiset ovat aina vaikeimpia, eivät noudata ohjeita ja sukellustaidotkin ovat monesti vähän niin ja näin. Toisaalta pitää sanoa, että kiinalaiset tytöt olivat todella hyviä. Toinen hieman ojensikin tallovaa miestä pinnan alla, itse vain mainitsin asiasta veneessä.

Pari sanaa vielä majoituksesta Apo saarella. Sitten mennään pinnan alla kuviin. Oma yhden hengen telttani näkyy tuossa rannalla. Telttaan mennessä oli kuuma, mutta sinne rauhoituttuani oli oikein sopiva nukkua. DM mainitsi, että jos ei tule uni, niin kannattaa käydä kävelyllä kilpikonnat munivat tänne. Kävin ja tähtitaivas oli mahtava, mutta kilpikonnia en nähnyt. Sapuskat, ne olivat olosuhteisiin nähden hyviä ja ruokaa riitti. Aussipariskunta oli vegejä. Olivat maininneet asiasta, mutta ruoka oli samaa, kehotettiin vain jättämään liha, muna ja kala pois. Hyvin saivat hekin syötyä, mutta proteiinin kanssa oli niin ja näin. He kertoivat, että ausseissakin on hyvä sukeltaa, jos on rahaa, etäisyydet ovat valtavia.

Aussimies oli sukellusparini retken ajan. Nainen oli merisairas koko reissun ajan ja jätti kokeilusukelluksenkin tekemäti. Aussin tapaan minäkin jätin märkäpuvun laatikkoon. Vesi oli 28 astetta lämmintä.

Pikkujutut eivät ole Apon juttu, mutta niitäkin näkyi.

Tänne tullaan haiden vuoksi. Niitä näkyikin lähes jokaisella sukelluksella. Lähinnä kuvan White tip reef sharkkeja. Lisäksi näin yhden grey reef sharkin, joka oli sen verran kaukana sinisessä, että siitä otettu kuva ei ole julkaisukelpoinen. Näkyvyys oli "vain" noin reilut 20 metriä, joten vasarapäähaiden näkemiseen tarvisi tavallista enemmän tuuria. Parhaalla kaudella, joka alkaa ensi kuussa näkyvyys pohjaan päin on yli 40 metriä. Tuolloin vasarapäitä nähdäänkin huomattavan usein. Ei toki joka reissulla, eikä edes joka toisella, mutta useammin kuin monessa muussa paikassa.

Taisi olla toiseksi viimeinen sukellus, kun DM näytti kovasti siniseen ja ui sinne päin. Hän oli aiemmin puhunut mantoista, joten uskoin hänen nähneen sellaisen. Uin muiden kanssa eteenpäin, mutta mitä siellä ikinä olikin ollut, se oli poissa. Sukelluksen jälkeen kuulin, että se oli divemasterinkin ensimmäinen havainto Thresher sharkista täällä. Hän ei ollut myöskään koskaan kuullut, että kukaan olisi sellaisen nähnyt täällä. Myös yksi kiinalaisista näki tämän harvinaisuuden.

Korallit olivat kauniita, mutta sanoisin, että Jagna oli vähintäänkin yhtä hyvä niiden suhteen. Isompia kaloja täällä toki oli enemmän. Kuvien ulkopuolelta voisi mainita napoleonit, tonnikalat ja lisäksi näin muutaman todella ison hummerin. Jostain syystä yksikään hummerikuva ei ollut onnistunut.

Camouflage grouper

Eel garden

Merimakkaroita

Eagle ray oli ainoa ray joka nähtiin.

Mureenoita bongattiin muutama.

Kilpikonnia nähtiin monella sukelluksella.

Reissu päätettiin haiden lentokenttä nimiseen paikkaan. Täällä saattaa nähdä haita pohjassa nukkumassa, kuin lentokoneita lentokentällä. Aika monta nähtiinkin.
Sukellustietokoneeni ei oikein suonut minulle paljoa pohja-aikaa (käytin sitä liikaa edellisellä sukelluksella), mikä oli tällä sukelluksella harmillista. Hait kun hengasivat lähes kolmessakymmenessä metrissä. Olin kysellyt Nitroxia, mutta Gustavilla kone oli hankintalistalla ja Sablayan diverssilla oli joku osa koneesta rikki ja varaosa tulossa Euroopasta.

Upea reissu, odotukset olivat ehkä vieläkin korkeammalla. Varsinkin näkyvyyden odotin olevan perempi.