Sukelluksia tein Jagnassa kaksi. Molemmat italialaisen Silvion kanssa, joka omistaa majapaikkamme Drift divers sukelluskeskuksen. Sukellukset maksoivat 1400 pesoa kipale (25€), sisältäen varusteet. Vesi oli yli 25 asteista, joten märkäpukua en viitsinyt pukea. Edellisestä sukelluskerrasta oli kulunut jo lähes kaksi vuotta.
Silvion auto.
Myös majapaikkamme edessä on hyvä sukelluspaikka. Snorkalilin siinä päivittäin (myöhemmin niistä), joten sukellukset tehtiin vähän kauempana. Ensimmäinen sukellus oli Canupao point Länsi-Jagnassa. Hyvin rento sukellus, ei juurikaan virtausta.
Merietana tms
Clown triggerfish. Kannan mukana reef fish identication - Tropical Pacific kirjaa. Painaa kilon, mutta mukava tutkia mitä kaloja on nähnyt. Harmi, ettei tossa oo etanoita, käärmeitä sun muita öttiäisiä.
Sabea anemonefish? ja Skunk anemonefish. Eli Nemon serkkuja.
Nemoja (false clown anemonefish)
Nemoja (false clown anemonefish)
Max syvyys 26m ja kesto 62min. Näkyvyys kymmenisen metriä.
Toiselle sukellukselle lähdettiin majapaikkamme itäpuolelle seuraavana aamuna. Otettiin myös Minna ja vauva mukaan. Saisivat hengailla resortin uima-altaalla sukelluksen ajan ja minä voisin liittyä seuraan sukelluksen jälkeen. Loistava idea Silviolta (uima-altaan käyttö 200p/4€ aikuinen).
Tällä kertaa sukelluksen alku oli oikein rento virtauksen mukana itään. Eli väärinpäin, aina kannattaisi aloittaa sukellus vastavirtaan. Venettä ei Silviolla enää ole, rannasta sukeltaen haastavampi valita aloituspaikkaa.
Käärme
Kaunista punaista softkorallia.
Käännöksen jälkeen alkoi haastavampi osuus. Sukellus olisikin ollut oikein nautinnollinen, jos oltaisiin voitu vain lillua virtauksen mukana ja lopulta nousta pintaan ja veneeseen, kun ilmaa olisi ollut jäljellä 50 bar tai vähän vähemmän. Nyt alkoi kamppailu vastavirtaan. Fyysisin sukellukseni, en nyt voi sanoa, että kovasti hengästyin, mutta huohottamiseksi meni. Ilmaa kului melkoista vauhtia. 50bar tai vähän alle aloitettiin safetystop. Minuutin verran ehdittiin polskia viidessä metrissä kun tunsin, että ilmaa pitää imeä, tankki alkoi olla tyhjä. Mittari näytti 25baria. Oltiin oltu loppusukelluksen aikaan sen verran matalalla, että nousin vain pintaan, safetystoppia ei olisi tarvittu, mutta onhan se aina hyvä tehdä. Silvio sanoi, ettei virtaus ole koskaan ennen ollut näin kova. Ihan ei päästy takaisin aloituspisteeseen, joten lopuksi saatiin uiskennella selkää. Kokemussukellus siis tämä. (22,7m ja 46min)
Loppupäivä meni Minnan ja vauvan kanssa altaalla, mukavaa vaihtelua. Vauvakin pääsi ensimmäistä kertaa uimaan, tykkäsi.
Enempää en sukeltanut, sillä snorklaten näki yhtälailla. Täällä isoin juttu ovat hyväkuntoiset korallit.
Silvion auto.
Myös majapaikkamme edessä on hyvä sukelluspaikka. Snorkalilin siinä päivittäin (myöhemmin niistä), joten sukellukset tehtiin vähän kauempana. Ensimmäinen sukellus oli Canupao point Länsi-Jagnassa. Hyvin rento sukellus, ei juurikaan virtausta.
Merietana tms
Clown triggerfish. Kannan mukana reef fish identication - Tropical Pacific kirjaa. Painaa kilon, mutta mukava tutkia mitä kaloja on nähnyt. Harmi, ettei tossa oo etanoita, käärmeitä sun muita öttiäisiä.
Sabea anemonefish? ja Skunk anemonefish. Eli Nemon serkkuja.
Nemoja (false clown anemonefish)
Nemoja (false clown anemonefish)
Max syvyys 26m ja kesto 62min. Näkyvyys kymmenisen metriä.
Toiselle sukellukselle lähdettiin majapaikkamme itäpuolelle seuraavana aamuna. Otettiin myös Minna ja vauva mukaan. Saisivat hengailla resortin uima-altaalla sukelluksen ajan ja minä voisin liittyä seuraan sukelluksen jälkeen. Loistava idea Silviolta (uima-altaan käyttö 200p/4€ aikuinen).
Tällä kertaa sukelluksen alku oli oikein rento virtauksen mukana itään. Eli väärinpäin, aina kannattaisi aloittaa sukellus vastavirtaan. Venettä ei Silviolla enää ole, rannasta sukeltaen haastavampi valita aloituspaikkaa.
Käärme
Kaunista punaista softkorallia.
Käännöksen jälkeen alkoi haastavampi osuus. Sukellus olisikin ollut oikein nautinnollinen, jos oltaisiin voitu vain lillua virtauksen mukana ja lopulta nousta pintaan ja veneeseen, kun ilmaa olisi ollut jäljellä 50 bar tai vähän vähemmän. Nyt alkoi kamppailu vastavirtaan. Fyysisin sukellukseni, en nyt voi sanoa, että kovasti hengästyin, mutta huohottamiseksi meni. Ilmaa kului melkoista vauhtia. 50bar tai vähän alle aloitettiin safetystop. Minuutin verran ehdittiin polskia viidessä metrissä kun tunsin, että ilmaa pitää imeä, tankki alkoi olla tyhjä. Mittari näytti 25baria. Oltiin oltu loppusukelluksen aikaan sen verran matalalla, että nousin vain pintaan, safetystoppia ei olisi tarvittu, mutta onhan se aina hyvä tehdä. Silvio sanoi, ettei virtaus ole koskaan ennen ollut näin kova. Ihan ei päästy takaisin aloituspisteeseen, joten lopuksi saatiin uiskennella selkää. Kokemussukellus siis tämä. (22,7m ja 46min)
Loppupäivä meni Minnan ja vauvan kanssa altaalla, mukavaa vaihtelua. Vauvakin pääsi ensimmäistä kertaa uimaan, tykkäsi.
Enempää en sukeltanut, sillä snorklaten näki yhtälailla. Täällä isoin juttu ovat hyväkuntoiset korallit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti