Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Joya de Cerén

Sotahistoriaan on tutustuttu jo sen verran, että on aika siirtyä mayojen maailmaan. Listallamme on Tikal, Copan ja tämä Joya de Ceren, josta ei löydy suuria temppeleitä, mutta täältä on saatu arvokasta tietoa siitä, miten tavalliset mayat elivät. Noin vuonna 650 läheinen Ilopangon tulivuori purkautui ja peitti kylän tuhkaan Pompeijin tapaan. Kylän jäänteet löydettiin sattumalta vuonna 1976, kuten tapana on. Kaivauksissa kävi ilmi, että kyläläiset eivät olleet ehtineet ottaa juuri mitään mukaansa paetessaan purkausta. Ikävä heille, mutta arkeologeille paikka on aarreaitta.

Päästyämme alueelle tunnin bussimatkan jälkeen, maksettiin kolmen dollarin sisäänpääsymaksu ja mentiin ensimmäisenä museoon.


Museossa oli paljon koristeellisia ruukkuja.

Mutta myös hyvin vanhaa ruokaa, papuja ja kaakaota. Toisessa vitriinissä oli myös maissia ja joitain muita meille tuntemattomia kasveja.

Jonkun hampaat.

Museon jälkeen jatkettiin itse kaivauksille, jossa bongattiin talon raunion päällä El Salvadorin kansallislintu Torogoz. Meitä oli sivistänyt Perquin emäntämme ja lahjoittanut avaimenperän, jossa oli tämän linnun kuva, sen takia tunnistettiin.

Itse talo näytti tältä.

Ja tältä se on todennäköisesti näyttänyt ennen tuhkaan hautautumista.

Talon vieressä oli kylän yhteistalo.

Toisessa kaivannossa huomion vei tämä sauna. Keskellä saunaa on kiuas, jolle heitetään vettä suomalaiseen tapaan ja saunojat istuvat kiukaan ympärillä. Käsittääkseni kyseessä oli savusaunan tapainen järjestely, sillä savupiippua ei ollut. Täällaisessa temazcalissa puhdistuvat ruumis ja sielu.

Saunan edessä oli varastorakennus ja asuintalo, vähän kuin suomalainen pihapiiri.

Viimeisessä kaivannossa oli shamaanin talo ja kuvan seremoniatalo, molemmat hyvin heikossa kunnossa. Kuvasta näkyy hyvin rakennustapa. Saven tukirakenteeksi tehtiin keppikehikko.

Tässä etualalta lähtien keittiö, varasto ja asuinrakennus.

Tässä miltä ne näyttivät silloin satoja vuosia sitten. Piirroksessa myös seremoniatalo.

Alueen viimeinen nähtävyys oli tämä temazcasin (saunan) kopio.

Konttasin tietenkin sisälle. Näitä on edelleen käytössä ainakin Mexicossa ja Yhdysvalloissa. Pitää tutkia matkanvarrella löytyisikö vaikka Pohjois-Guatemalasta käytössä oleva ja pääsisi ottamaan löylyt, pikaisella googletuksella en löytänyt, kuin yhden Antiguasta, jonne ei olla näillä näkymin menossa. Vinkkaukset sallittuja.

Loppuun nykyaikainen joukkokuljetusväline, jollaisella tultiin viimeiset kilometrit tänne.

2 kommenttia:

Siina kirjoitti...

Jeee nyt taas lukemisessa ajanmukaisessa tahdissa!

Nyt on komia lintu!

Kiva ihmishäkki tuo auto.

Tuukka kirjoitti...

Onnittelut!

Vähän oli kieltämättä karjafiilis...