Karibian rannalla (GT)

Copan on tyypillinen historiallisen kohteen viereen muodostunut turistirysä, joten siellä ei ollut tarpeen oleilla, kuin pakollinen aika. Aiemmin oli tarkoitus nähdä Hondurasia enemmänkin, mutta nyt jätettiin se aikapulan takia parin päivän pikakohteeksi. Myöskään Utilaan ei menty, vaikka se kuului ennen reissua ykköskohteisiimme. Ollaan kuultu, että sukeltaminen siellä on upeaa, mutta saarelle on laivattu aivan liikaa kulkuneuvoja ja paikka on jenkkinuorten örvellyskohde. Parin sukellusfirman facebooksivuilla käyminen varmensi tämän. Paljon kuvia bileistä, mutta ei sukelluksilta.

Otettiinkin suunnaksi Guatemalan karibianrannikko, joka ei ole suuri, mutta oltiin kuultu Tranquilan Tomilta paljon hyvää Livingstonesta. Parin bussimatkan ja rajan ylityksen (saatiin 87 päivää, joten tämän suhteen ei huolta) jälkeen oltiin Puerto Barriosissa, josta ostin liittymän (+50256176736) ja jonka satamassa hypättiin veneeseen (50Q/hlö) ja ajettiin Livingstoneen.

PB:n satamassa lastattiin suurta rahtilaivaa, jonka konteissa oli Chiquitan logoja. Naapurin Honduras on alkuperäinen banaanitasavalta, mutta kyllä vihattu United Fruit Company raiskasi ympäristöä ja orjuutti väestöä myös täällä Guatemalassa. Chiquitaksi 1984 uudelleen nimetty yritys on parantanut toimintatapojaan, mutta ei se edelleenkään mikään malliyhtiö ole.

Livingstonen laiturilla meidät toivotti tervetulleiksi Afrikkaan kaksi mustaa miestä selkeällä englannilla. Ollaan siis takaisin mustassa Keski-Amerikassa. Ei jääty kuitenkaan kaupunkiin, vaan otettiin kahdenkympin taksimatka Salvador Gaviota hotellille, jota Tom oli kehunut. Paikka oli vähän kallis, huone jaetulla pesuhuoneella 150Q ja ruoka 30Q ja ylöspäin. Päätettiin kuitenkin jäädä.

30Q salaatti.

Hotelli ei ollut rento reppureissaajien majapaikka, jollaiseksi oltiin se kuviteltu, vaan enemmän rantaresortti.

Hotellin ranta oli lyhyt mutta nätti ja henkilökunta siivosi roskat pois, joita oli muuten rantaviiva täynnä. Tom oli sanonut, että täällä on hyvä snorklailla. Olin epäillyt tätä, sillä vieressä on joki ja se yleensä tuhoaa näkyvyyden. Snorklailukokeilu ikävä kyllä varmisti epäilyni, näkyvyys oli metrin luokkaa.

Yksi kokonainen päivä näissä näkymissä riitti. Yritetään säästää aikaa Belizen snorkalusrannoille. Kalliin Belizen ei pitäisi olla paljoa kalliimpi, kuin tämä resortti.

Guatemaalainen kassinkantotapa ja perinteisiä asuja. Kirjoitan Livingstonesta erikseen, mutta tähän yhteyteen sopii päiväretkemme Los Siete Altaresille, joka on rantaa eteenpäin Salvador Gaviolasta.

Paikalliset kalassa.

Toivottavasti tämä iso rausku oli kuollut jo meressä, eivätkä kalastajat ole vetäneet sitä rannalle ja jättäneet kuolemaan. Ennen en ole rauskua rannalla nähnyt.

Los Siete Altares on erittäin kaunis pätkä jokea, sisäänpääsymaksu oli siedettävä 20Q.

Isoin allas, johon laski myös vesiputous, selkeästi suosituin osa jokea.

Täällä on kuvattu ensimmäiset Tarzanit. Suomeen palattua pitää katsoa tunnistanko paikan.

Matkalla takaisin. Erittäin miellyttävä paikka.

Takaisin rannalle päästyämme nähtiin jotain hyvin surullista. Suuri päätön kilpikonna. Haisi jo sen verran, ettei ollut ihan vasta kuollut, emmekä nähneet tätä menomatkalla.

1€=8Q