Loppupuhe

Aika pistää ensimmäinen reissu pakettiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen puolet reissusta tuli vietettyä Thaimaassa. Pohjois-Laos ja lähes koko Vietnam jäi näkemättä. Tämä ei sinänsä kaduta, sillä ehtiihän sitä myöhemminkin. 4 maata/6 kuukautta oli liian tiukka suunnitelma. Toisaalta kyllä reissaamiseen ehti jo "kyllästyäkin". Nähtävyydet eivät herättäneet enää niin vahvoja elämyksiä ja uusi kaupunki alkoi näyttää hieman samanlaiselta, kuin se edellinen. Bussissa oli kuitenkin aina upeaa istua, nokka kohti uutta ja tuntematonta. Huomasin myös etten ollut enää aivan yhtä sosiaalinen ja innostunut uusista ihmisistä, kuin alussa. Toisaalta päivä päivältä vahvemmin alkoi tuntua, että "tämä on elämää" ja huomasin miettiväni jo uutta reissua.

Monet ovat kysyneet mikä oli paras paikka, kysymys johon on ollut lähes mahdotonta vastata, ehkä vastaus on Isaan. Ystävällisiä ja ihania ihmisiä, jotka ovat aitoja. Eikä mitään ole rakennettu turistien utopiaksi. Ruokakin oli reissun parasta. Vietnamista jäi eniten näkemättä ja sinne onkin pakko palata, kahdessa viikossa kiinnostus ehti vain herätä. Laos tuntui köyhemmältä versiolta Thaimaasta. Kambodza oli edelleen hieman sekaisin, khmerit tuntuivat myös olevan eniten rahan perässä. Tunne tosin johtuu lähes varmasti siitä, etten poikennut ns. Backpacker-reitiltä, kuin Anlong Vengiin. Historialtaan Kambodza oli tietenkin reissun ylivoimaisesti paras maa ja kuukausi menikin lähinnä historian perässä.

Englanninkielen taito ja etenkin uskallus puhua kehittyi hurjasti matkan aikana. En mää vieläkään mitenkään hyvää englantia puhu, mutta puhunpahan kuitenkin. Tärkeintä on että ujous on hävinnyt, enkä jää enää miettimään vaan höpötän menemään.


Toteutunut reitti