Coron

Alkuun pitää mainita delffiiniparvesta, jonka näimme lähellä laivaa matkalla tänne, mutta unohtui kertoa viime päivityksessä. Edelleen upean näköisiä eläimiä.

Toisena päivänä Coronissa lähdettiin kävelylle muutaman kilometrin päässä olevalle rannalle ja kuumille lähteille. Alkumatkan jälkeen liikenne rauhoittui ja matka pienien kylien ohitse oli mukava. Päästyämme kuumille lähteille, koitimme etsiä rantaa, mutta sellaista ei läheltä löytynyt. Jatkoimmekin matkaa ja löysimme

Bali beachin. Pääsymaksu oli 50p, Filippiineillä vähän jokapaikkaan on pääsymaksut, varsinkin rannoille. Vaihdettiin uimakamppeet päälle ja vietiin reput säilytykseen rannalla olevaan kahvilaan. Ranta oli matala ja täynnä heinää. Minna kääntyikin hetken päästä takaisin, mutta minä jatkoin heinikon läpi koralleille asti. Näkyyvys oli alta 10 metrin, mutta melko iso mustekala (pitkulainen, ei lonkeroinen) piristi mielen. Jatkoin koralleiden katselua, kunnes näin kilpikonnan syömässä jotain kiven kolossa. Samaan aikaan näin kuitenkin myös vaaleanpunaisen meduusan aivan vieressäni ja huitaisin kädellä itseäni pois päin siitä. Liike oli sen verran nopea, että kilpikonnakin panikoi ja säntäsi täyttä vauhtia pois. Kummempaa en nähnyt ja lähdin takaisin rantaan.

Rannassa Minnalla oli seuranaan kolme paikallista pikkutyttöä, jotka puhuivat oikein hyvää englantia. Heiltä kuulimme, että suojeltu ranta, johon olimme yrittäneet on tuossa kuvassakin näkyvillä pikkusaarilla. Olimme siis ymmärtäneet opaskirjaa hieman väärin, ei kuumilta lähteiltä rantaan vaan läheiselle saarelle. Tytöt lainasivat vielä Minnan maskia ja toivat meille maisteltavaksi nuotiossa paistettuja pähkinöitä, paahdetun makuisia, mutta parempia. Lähdettyämme rannasta olimme jo sen verran väsyneitä ja kellokin oli jo sen verran paljon, että päätimme skipata kuumat lähteet ja pikkusaaret.

Kalaa kuivumassa pienen kylän laiturilla paluumatkalla.

Seuraavaksi päiväksi ostettiin veneretki (650p/hlö) ja lähdettiin tutustumaan viereiseen Coronin kukkulasaareen.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Kayangan järvi. Erittäin kaunis paikka ja lämmin vesi, joka on makeampaa kuin muualla. Näkyvyyskin oli hyvä, mutta mitään näkemistä veden alla ei ollut.

Nämä pikkukalat tuntuivat olevan järven ainoat asukit kotiloiden lisäksi. Istuskeltiinkin suurin osa ajasta kivien päällä, melko hiljaisessa paikassa ja ihasteltiin maisemia. Meidän veneellisen (12hlö:ä) järvellä oli 2 muutakin päiväretkeläisten täyttämää venettä.

Kuva näköalapaikalta matkalla takaisin veneelle, aika huikea paikka...

Toinen pysähdyspaikka oli Twin peaks snorklaus/sukelluskohde. Jälleen alle 10 metriä näkyvyyttä, Minna bongasi jännän iso/hörhelöeväisen pikkukalan, ei muuta kummempaa mainittavaa, koralleja ja kaloja.

En muista kummasta snorklauspaikasta tämä ankkurin heittokuva on, mutta kolmas pysähdyspaikka oli coral garden. Aallokkoa oli jonkin verran, joten minun, Minnan ja venäläismiehen lisäksi kukaan muu ei snorklaillut. Koralleja ja kaloja näkyi taas, mutta myös melko paljon meduusoja, jotka eivät koskaan ole miellyttäviä. Ihan mukava pysähdys silti tämäkin. Tämän kohteen jälkeen pysähdyttiin kalankasvattamoon lounaalle, ihan ok ruokaa, mutta hieman liian vähän.

Neljäs pysähdys oli tällä nätillä pikku rannalla, ihmisiä oli vain ihan liikaa, meidän takanammekin oli vielä kaksi venettä. Pysyttiinkin veneessä ja käytiin vähän uimassa. Melkein kaikki veneet lähtivät samaan aikaan pois ja ranta jäi tyhjäksi...

Viimeisenä pysähdyttiin Twin laguunille, joka oli ehkäpä päivän paras paikka, aivan upeita kallioita. Toiseen laguuniin pääsi uimalla pienestä reiästä, mentiinkin sinne ja kelluskeltiin.

Reissun vedenalainen maailma ei ollut kummoinen, mutta maisemat olivat aivan upeita. Ihmisiä vähän liikaa, mutta tästä on tyhmä valittaa, kun on tullut turistikohteeseen high seasonina.

Pitää laittaa vielä torikuva. Rauskuja ja jokin muu ölliäinen jonka nimeä en muista, näitä sais tulla enemmän vastaan veden alla.

Minä hommasin uuden Sim-kortin, jonka numero on +639215872753, vanha numero +639159214034 on Minnan käytössä.