Maanantaina palkattiin turisti-infosta pari opasta (800p) ja lähdettiin tekemään luolaseikkailua nimeltä cave connection, tämän vaativuustaso oli esitteen mukaan very hard ja normi luolailuista se vaativampi.
Matkalla luolalle nähtiin näitä kalliolle ripustettuja hautoja, joista Sagada on kuuluisa. Edelleen jotkut ihmiset haluavat, että heidät haudataan näin.
Lumiang burial caven suu, tästä mentiin luolastoon sisään.
Luolan suulla oli paljon vanhoja arkkuja. Nuo pidemmät ovat kristityltä ajalta. Esikristillisenä aikana ihmiset haudattiin sikiöasentoon ja arkut olivat lyhyempiä.
Heti alkumatkasta piti ahtautua pariin pieneen koloon. Oppaamme olivat kuitenkin hyviä ja näyttivät mihin kannattaa astua. Oppaat hoitivat myös kuvaamisen meidän kamerallamme ja kantoivat kaiken, mikä oli hyvä, sillä ilman kantamuksiakin oli muutamissa paikoissa hankalaa.
Jännittävimpiä (pelottavia) olivat tällaiset ja vielä ikävämmät paikat, joiden vieressä oli metrejä syvä kuilu.
Hieno kivijuttu.
Ufomieskivi.
Jättiläinen ja kaunotar
Alemmas ja alemmas...
Välillä laskettiin melkein liukumäkeä. Oppailla oli semmonen erittäin kirkas myrskylyhty, mutta minä käytin välillä myös omaa otsalamppuani.
Edellämme meni iso ryhmä aasialaisia, joten parissa kohdassa odoteltiin, että he pääsevät alta pois.
"Raskaana oleva nainen kivi" kertoi opas. Hän arvuutteli myös monesta muusta kivestä mitä ne esittivät, vihanneksia, sukukalleuksia ja eläimiä.
Ilme kertoo kaiken...
Päästyämme Sumaging luolan puolelle näimme paljon näitä upeita veden ja mineraalejen muodostamia kiviä. Helpompi luolailu on visiitti tähän Sumaring luolaan ja samaa tietä takaisin.
Tämäkin on joskus ollut merenpohjaa, siitä todisteena kotilofossiileja.
Köysikiipeilyä.
Sumaging luolan suulla. Muutaman tunnin reissu oli vaativa ja parissa kohtaa vähän liiankin jännittävä, mutta ehdottomasti hyvä reissu. Heti ei tehnyt mieli uudestaan, mutta oltiin ehdottoman tyytyväisiä, että otettiin pitempi ja vaativampi retki. Annettiin oppaille 200p tippiä, sen verran ammattimaisia ja hyviä he olivat. Kerran toinen punnersi minutkin hartioiltaan ylös yhdestä kohdasta ja useassa kohdassa saimme käyttää toisen oppaan jalkoja portaina, pojat olivat kipurahat ansainneet.
Tässä esimerkki.
Lisää riisipeltoja matkalla takaisin kylään.
Vaatteiden vaihdon ja suihkun jälkeen lähdettiin vielä Echo laaksoon katsomaan lisää kallioilla roikkuvia hautoja.
Täällä kaava on varmaankin, rakenna mihin uskallat...
Paikallisia nuoria pelaamassa baseballia ja koripalloa.
Päivä päätettiin hyvin ansaitulla paikallisella mustikkaviinillä (125p) ja mustikoilla (45p). Minä pidin viinistä kovastikkin, melko makeaa. Suomalaiset mustikat ovat parempia, mutta maukkaita olivat nämäkin.
6 kommenttia:
Moikka , uskomattoman upean näköistä, voiko tosiaan kivetkin olla noin kauniita ! terveiset Sointulasta
On kyllää upeita, ihan täkäläisten jäävalumien tai mitä ne nyt on, näkösiä. Mitähän kivee ne on?
Maa en kylla tiia, Vesa?
En ois kyllä uskaltanut ite very hardiin lähtiä.
Aika spookya olla tuola ahtaissa paikoissa ruumiiden kans. Huh. Mutta hyvää palvelua oppailta, täytyy sanoa! On ne eteviä.
Melekosia kivimuodostelmia, pitää käskiä Vesa kattoon tietääkö se niistä mittää.
Aika siistiä.
On kyllä poikkeuksellisen hienoja stalagmiittejä. Jotain karstikiviähän noi on mutta tarkempaa määritystä varten pitäis saada pala tai käydä itte kattoon. Eli katosta tippuu semmosta liejun tapasta tavaraa joka tuhansien vuosien kuluessa jähmettyy tuohon alle kuin jääpuikot ikään.
Eihän niitä ruumiita ollu ku siinä luolan suulla ja ne ahtaat paikat oli vaan koloja, ei mitään käytäviä, silti aika haastavaa, ku virheet ois sattunu paljon...
Kiitosta asiantuntijalle :)
Lähetä kommentti