Kiinan muuri

Kiinan muuri... Ei näy avaruuteen, näin todisti myös Kiinan ensimmäinen taikonautti. Vaikka tämä legenda ei pidäkkään paikkaansa, on muuri silti erittäin kiehtova ja sen tietävät kaikki (ainakin länsimaissa ja Kiinassa). Muuria alettiin rakentaa 300 eaa. ja sitä rakennettiin aina 1600-luvulle saakka. Muuri ei pysäyttänyt mongoleita, joita varten se rakennettiin, vaan he valloittavat Kiinan 1200-luvulla. Toisella kerralla Kiinan muurin ylittivät Mantsut ja perustivat Qing-dynastian, joka ulotti Kiinan rajat muurin pohjoispuolelle, joten muurista tuli hyödytön. Muuri on ollut pisimmillään 6500 kilometriä pitkä, mutta ei suinkaan yhtenäinen, kuten usein luullaan. Muuria ei ole rakennettu paikkoihin, joissa on ollut riittävä luonnollinen este.

Me mietittiin kovasti mille osuudelle lähdetään. Badalingin ja Mutianyun osuudet hylättiin heti, sillä ne on täysin kunnostettu, täynnä turisteja ja kauppiaita. Simatai-Jinshanling trekki kuulosti todella mielenkiintoiselta, mutta Simatai on tällä hetkellä suljettu korjaustöiden vuoksi, joten Jinshanling-Simatai ei ollut mahdollinen. Päädyimme siis Jinshanlingille, joka on 130 kilometrin päässä Pekingistä ja turistimäärät ovat murto-osa siitä mitä suosituimmissa paikoissa.

Olimme lukeneet 120 yuanin erikoisbussista, joka kulkee viikonloppuisin ja sisältää pääsylipun. Oltiinkin seitsemän jälkeen aamulla Dongzhimen bussiasemalla, mutta emme löytäneet merkkiäkään tästä palvelusta. Piti vaihtaa b-suunnitelmaan ja mennä bussilla numero 980 60 kilometrin päähän Pekingistä, jossa pitäisi olla kyytejä muurille (15 y/hlö). Bussin rahastaja viittoi meidät ulos eräällä pysäkillä ennen linja-autoasemaa. Mentiin ulos ja mietittiin, että eipä ole minibussin jakajia täällä päin. Yksi kuski kuitenkin kovasti tarjosi meille kyytiä ja päädyttiinkin hänen kyytiinsä 380 y hintaan (pari sataa viilattiin hinnasta pois). Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt ignoorata rahastaja ja mennä bussiasemalle asti, jossa olisi saattanut olla kyydin jakajia, tämä oli varmaankin hänen kaverinsa, jolle tarjoili meidät.

380 y hintaan saimme privaatin henkilöautokyydin tuohon pisteeseen 1 alle 80 km Miyunista, 3-5 tunnin odottelun ja kyydin takaisin pisteestä 2 Miyuniin. Rahat kuskille vasta, kun olemme takaisin Miyunissa. Kävelyreittimme olen merkinnyt punaisella.

Liput kustansivat 65 yuania/hlö ja ennen muurille pääsyä piti kävellä kilometrin verran asfalttitietä pisimpänä olevalle aloituspisteelle. Paitoja kauppaava mongolinainen koitti lyöttäytyä mukaamme, mutta hetken juteltuamme sanoimme, että menemme kahdestaan, emmekä aio ostaa mitään, nainen lähtikin etsimään parempaa kohdetta "Olen kävellyt muurilla" -paidoilleen.

Kevät ja kukkaset kukkivat.

Kiinan puolelle (?!?) Osoittavia tykkejä ja ensimmäiset näkymät muurista (auton kyydistä nähtiin myös hieman, mutta sitä ei lasketa).

Väärään suuntaan ei lähdetty kattelemaan, olihan meillä 25 tornia edessä ihan suunnitellullakin reitillä.

Hieman maisemaa ja erillinen valvonta-/viestinvälitystorni.

Onhan se komia, vähän pelotti, että voisiko muuri tuottaa pettymyksen, kun on ladannut niin kovat odotukset, mutta ei mitään pelkoa, aivan mieletön fiilis.

Minna tähyilee Mongolian puolelle, kuin kiinalainen muurinvartija konsanaan.

Muita turisteja oli miellyttävän vähän vaikka oli viikonloppu, valittiin paikka hyvin.

Ensimmäinen minä ja muuri -kuva.

Tämä oli ensimmäinen hieman heikommassa kunnossa oleva torni. Aikaisempia oli kunnosteltu Minnan syntymän aikoihin.

Viimeisessä kuvassa on Large Jinshan tower, jota on alettu rakentaa 1569 ja se on entisöity 1987.

Tämän jälkeen alkoi muurin kunto heiketä. Mietittiinkin, että alkavatkohan kunnostustyöt täällä, kun Simatai saadaan valmiiksi.

Edellisen kuvan tornin jälkeen päätettiin pitää retkilounas. Omenaa, banaania, tomaatteja, kroisanttia, maitoa ja kuivattua possulihaa. Täällä meille tuli juttelemaan muurinvartija. Hänellä oli vihkoon kirjoittuna englanninkieleisiä fraaseja kiinan kirjoituksella, mutta ikävän huonosti ymmärrettiin vanhaa miestä, istuskeltiin kuitenkin porukalla tovi, oikein mukava tapaaminen. Täällä poseerattiin myös muutaman kiinalaisen kanssa yhteiskuvissa, tai no yleensä vain minä, ilmeisesti parta tai joku muu kiehtoi tai sitten miestä on vain helpompi lähestyä.

Aika rentoa...

Tällaisia myyntikojua oli aina välillä, ei tarvittu mitään, joten ei tullut kysyttyä hintoja, mutta veikkaan, että muurilisä on aika korkea.

Loppumatkalla oli melko jyrkkiä osuuksia, tämä loppu olikin alkua haastavampi.

Kipuaminen kuitenkin palkitsi, sillä korkeammalta oli vielä upeammat näkymät.

Tähän huikeaan näkymään taaksepäin loppui muuriseikkailu.

Tuolla olisi alkanut Simatain osuus, mutta reitti on tosiaan suljettu tästä 800 metrin päässä. Oltiin oltu jo matkassa 4 tuntia,

joten lähdettiin noutopaikkaan tätä polkua pitkin.

Tässä kulkemamme reitti kelloni tallentamana (tuo punertava pystyviiva on joku gps-virhe), matkaa tuli yhteensä 7 kilometriä. Päivä oli erittäin antoisa ja muuri täytti kaikki odotukset, aivan mahtava päivä.

- -

Tuukka ja Minna on jo matkalla kotiin, mutta Siina päivittelee rästipäivityksiä.