Al Ula

 

 

Matka Al Ulaan oli mielenkiintoinen ja kaunis. Autiomaata ja vuoria, seassa jokunen pikkukylä.

Kameleita näkyi paljon. 

Al Ulassa tai oikeastaan Alaziziyahissa, joka on kylä ennen Al Ulaa olin valinnut hotelliksi U للشقق المفروشة nimisen paikan. Puhtaasti taas hinnan perusteella, alueen halvin huone, 50€/yö. Minulle ei ollut huonetta tarjolla, kun saavuin kolmelta paikalle, sillä edellinen asukki ei ollut päättänytkään lähteä. Tunnissa he kuitenkin siivoaisivat minulle isomman ja voisin majoittua siihen. Sopi vaikka vähän ärsytti, että joutisin vaihtamaan seuraavana päivänä huonetta. 

Odotellessa kävin syömässä AlUla Heritage Restaurants & Kitchens nimisessä paikassa pienen kana-aterian. Nyt on tullut syötyä lattiallakin täällä. En ole taipuisimpia kavereita, joten pidän enemmän pöydästä.

Ekassa huoneessa oli keittiö, mutta niin huonolla varustuksella, ettei sillä tehnyt mitään. Formulat näkyivät ja se oli pääasia.

Ei se seuraavakaan huone varsinaisesti kovin pieni ollut.

Siitä saa valita tai käydä kaverin kans. 

Alueella on paljon hiekkaa ja isoja kiviä. Ehkä kuuluisin muodostelma on tämä Norsukivi. Olin vähän pettynyt kun en päässyt katsomaan sitä lähempää, vaan minulle ilmoitettiin, että paikka on kiinni. 

Illalla kävin täällä uudelleen ja ymmärsin, että paikka on itseasiassa todella nätti ravintola.

Salamalla yksi. Tosi tyylikkäissä kuopissa ei ollut ketään, pari perhettä yläterassilla. Vilkaisin listaa, mutta ei tää oikein ollut paikka yksin syömiselle. Yksi saudimies saapui kolmen naisen kanssa samaan aikaan, liekkö vaimoja. 

Kaupunki ei ollut kummoinen. Koitin käydä teleoperaattorilta ostamassa lisää dataa. Pelkästään vuoronumeron saaminen oli haastavaa, sillä vuoronumeron saadakseen oli rekisteröidyttävä puhelinnumerolla. Onnistuin siinä lopulta, mutta sain ostettua lisädataa lahjakorttipalvelun kautta odotellessani, operaattorin sivuilta ei voinut ulkomaalainen ostaa suoraan mitään. 

Joku toinen länsituristi tuli pyytämään apua minulta, hän oli tullut simkorttiostoksille. Sanoin, että tämä vaikuttaa todella ruuhkaiselta, mutta parin korttelin päässä on toisen firman liike, itse lähtisin ostamaan simin sieltä. Rukoustauon jälkeen toki, joka alkoi juuri. Olin käynyt liikkeessä, sillä luulin sitä minun operaattoriksi, mutta ainut työntekijä oli tyytyväinen kun pääsi minusta äkkiä eroon ja sai jatkaa kännykän tuijottamista.

Lasagnea, jotain ja tietenkin leipää. Ravintolavalikoima oli keskustassa hyvä, tämä oli selkeästi kansanravintola ja palvelu erinomainen. 

Miksi olin Al Ulassa? Se selviää pian.

Masjid al-Nabawi eli Profeetan moskeija

Kaupunkiin ajaessa näin vanhoja vain muslimeille portteja. Saudi-Arabia muutti tätä lakia 2021 ja nykyään Medina on avoin myös ei muslimeille. Saudi-Arabiassa on tavallaan kaksi virallista uskontoa. Muslimi ja ei muslimi. Muhammed syntyi Mekassa, mutta hänet karkoitettiin sieltä ja Medinassa hänestä tuli uskonnollinen ja maallinen johtaja. 

Jätin auton parkkiin tähän keskustaa toiseksi lähimmälle parkkipaikalle. Matka tänne oli erittäin ruuhkainen ja stressaava, joten olin onnellinen väljästä parkkipaikasta mihin sain helposti autoni. Liikennesääntöjä taisi olla, mutta ne olivat suuntaa-antavia. Meinasin esimerkiksi ajaa kolarin, kun ajoin noin kolmikaistaista tietä keskimmäisellä kaistalla. Risteyksessä täysin varoittamatta oikealta kaistalta joku kääntyi vasemmalle suoraan eteeni, törmäys ei ollut kaukana.

Tuolla vuorella on moskeija ja pyhä Bani Haramin luola, jossa Muhammedin kerrotaan yöpyneen Medinan taisteluiden aikaan, vastustaja oli Mekan kaupunkivaltio. Raamatun "kukaan ei ole profeetta omalla maallaan" sanonta saa myös Muhammedilta vahvistusta, toki hänestä tuli myöhemmin profeetta myös synnyinkaupungissaan.

Aurinko laski ja väkeä kulki kohti profeetan moskeijaa rukoilemaan, sinne minäkin olin menossa.

Lähempänä moskeijaa alkoi olla paljon väkeä ja tuntui, kuin olisin ollut menossa johonkin isoon urheilutapahtumaan tai konserttiin.

Siinä se sitten oli. Profeetan moskeija (Masjid al-Nabawi), islamin toiseksi pyhin ja pyhin mitä minä saatoin nähdä. Tunnelma oli fantastinen, mutta samalla oli jotenkin olo, että minun ei kuulu olla täällä. Profeetta perusti tuonne moskeijan jo omana aikanaan, mutta nyt moskeija on suurempi, kuin mitä sen aikainen kaupunki oli. 

Moskeija oli todella kaunis ja oli taijanomaista kuulla rukouskutsu täällä ja todistaa rukoilu. Rukoilun aikana en ottanut kuvia tai videoita, vaan istuin yhden pylvään reunalla ja mietin, että aivan mieletöntä, mutta mun ei ehkä kuuluis olla täällä...

Profeetta kuoli Medinassa ja hänet on haudattu tuonne vihreän kupolin alle. Ei muslimeille kielletyn alueen raja meni tuossa aidassa. Asiaa ei taidettu valvoa, mutta kunnioitan tietenkin tällaisia asioita.

Al-Baqin hautausmaa. Tänne on haudattu paljon Muhammedin sukulaisia ja ystäviä. Tarkoitukseni oli kiertää koko alue ympäri, mutta rakennustyömaa esti kulkuni.

Tämä muistaakseni intialainen mies tuli juttelemaan ja pyysi ottamaan hänen kamerallaan meistä selfien, otin sitten itsekin. Halusin pitää ystävällisesti jutustelun melko lyhyenä. Edelleen vähän jännitti, kun en ole muslimi.

Hotelleja. Niitä täällä riittää, ympäristö on niitä aivan täynnä. Ravintoloja ei näkynyt, enkä lähtenyt hotellien sisältä niitä etsimään. Matkalla autolle löysin pienen ravintolan, josta sain herkullisen pitaleivän tai no tilasin kaksi. Olihan upea ilta. 

Medinaan

Jeddahissa viihdyin riittävän pitkään (3yötä) ja oli hienoa päästä liikenteeseen. Varasin auton lentokentältä, sillä sinne se olisi kiertomatkan jälkeen kätevintä palauttaa. Jeddahin keskustan ruuhkat eivät myöskään houkutelleet.

Motarilla riitti kaistoja ja liikenne oli mukavan väljää. Kaistat olivat suuntaa-antavia.

Melko pian kaarroin tankkaamaan 0,55€/l ja kertaamaan numerot

Huoltoasemilla oli jatkossakin erittäin hyvän valikoiman omaavia drive in kahviloita

Joten kuivin suin ei tarvinnut opiskella.

Varokaa apinoita? Keskellä aavikkoa?

Kyllä vain. Pysähdyin muutamien muiden tapaan katselemaan apinayhdyskuntaa, joka taisi saada osan ravinnostaan ohikulkijoilta, minä en niitä ruokkinut. Saudi-Arabian luonnossa elää yllättävän paljon apinoita, opin myöhemmin. Tämä kohtaaminen oli todellinen yllätys.

Tulivuoria? Todella paljon tulivuoria, tämä maa todella yllättää. Ilman maasturia ja melko tiukalla aikataululla noita ei kannata yrittää valloittaa.

Jotain stereotypistä sentään löytyi, kameleita näkyi aavikolla paljon.

Medinassa majoituin السعادة لشقق المفروشة nimisessä paikassa 31€/yö. Nämä edullisimmat paikat tuntuvat olevan hyvin piilossa, joten kannattaa varata huone, jotta löytää perille ja osaavat olla paikalla. Ei kannata säikkyä arvosteluja, saudit tuntuvat olevan todella ranttuja ja perussiistit normihuoneet tuntuvat saavan maksimissaan viisi pistettä kymmenestä, joten arvostelut oikeastaan koko muuhun maailmaan verrattuna ovat alakanttiin. 

 

Al-Balad eli Jeddahin vanhakaupunki

 

Jeddahin vanhakaupunki on perustettu 600-luvulla

ja nämä puolustusmuurit, joista on jäljellä enää portit, rakennettiin 1940-luvulla. Kuvassa Al Fordhan portti.

Jeddahia kutsutaan portiksi Mekkaan, joka on linnuntietä suoraan eteenpäin tuosta portista vain n. 60km päässä.

Portit, kuten lähes koko vanhakaupunki on rakennettu koralleista. Näitä kuvia ottaessa ja porttia ihaillessa (ensimmäisen kuvan), poliisi tms mustassa virkapuvussa tarkkaili minua erittäin tuiman näköisesti. Jo tuosta katseesta sain vahvistusta käsitykseeni, että tässä historiallisen upeassa maassa ei kannata joutua viranomaisten kanssa tekemisiin huonoissa merkeissä.

Vanhan kaupungin korjausvelka on valtava ja tällä hetkellä lähes koko alue on suuri saneeraustyömaa. Saudit satsaavat kulttuuriperintöönsä ympäri maata tällä hetkellä valtavia summia ja hyvä niin. Toivottavasti Unesco ei ole vaatinut, että työssä käytetään alkuperäistä rakennusmateriaalia. Sukeltamassakin oli tällä visiitillä ajatus käydä, mutta se ei onnistunut kovin helposti, joten päätin jättää sen seuraavaan kertaan.

Myös liiketiloja korjataan.

Osa kaupunginosasta on hyvin eläväinen.

Joitain rakennuksia on saatu jo valmiiksi.

Turisteja näkyi hyvin vähän. Muutamia tuli vastaan kävellen ja joitain rikkaan näköisiä näillä sähköautoilla.

Al-Shafein moskeija. Tämän rakennutti Jemenin kuningas Al-Muzaffar Sulayman 1250. Alue kuului tuohon aikaan Jemenille. Toivottavasti minun aikanani on vielä mahdollista kohtuu turvallisesti vierailla tuossakin historiallisessa maassa ja sen pääkaupungissa Sanaassa. Ennen kaikkea toivon, että kärsimys Jemenissä loppuu, kaikki sodat ovat hirveitä, mutta tämä on erityisen surullinen.

Jotkin rakennukset ovat jo raunioina, en ole tosin varma kuinka vanhoja nämä ylipäätään ovat. Selkeitä korallinpaloja en yhdestä rauniosta pikaisella tutkimisella löytänyt. Sitä ei oltu näin selkeästi suojattu aidalla.

Beduiini marketti on sijainnut tällä paikalla jo ainakin 1000 vuotta ja edelleen kauppa käy. Tästä tulee todennäköisesti siloiteltu turistikrääsän ostospaikka, jota ihastellaan, kuten vaikka Egyptian (spice) bazaaria Istanbulissa, kunhan turistimäärät kaupungissa nousevat. Vielä nyt se on kuitenkin ihan tavallinen kauppapaikka historiallisissa puitteissa.

Juomakoju

Historic Nights Rooftop Cafe oli yksi harvoista paikoista, johon saattoi istahtaa alas ja nauttia herkullisesta kahvista upeassa milijöössä.

Tässä leipäkojussa oli ruuhkaa ja kielitaidottomana turistina tilaaminen tuntui haastavalta, mutta ystävällinen leivänpyörittelijä otti tilaukseni vuorollani, vaikka tuntui ensin, ettei minua huomioitu lainkaan. Sain höyryävän herkun käteeni noin 30 eurosentillä. Täällä selkeästi kokataan kotona, joten ravintolaa jossa olisi esimerkiksi näitä tarjoiltu ei löytynyt kovin helposti.

Cornich shopping centerissä näin indonesialaiseen ruokaan keskittyneen ravintolarykelmän, joka selkeästi tarjoili lähinnä ryhmämatkoilla oleville pyhiinvaeltajille. Vaikka varsinaisesti turisteja on vähän, Jeddahin kautta kulkee valtava määrä ihmisiä joka päivä. 

Kissoja kissoja kissoja, niitä on täällä paljon.