Päästyämme aavikolta pois otin huoneen Palm Tree hotellista. Olin saanut aikaisemmin käsityksen, että he ovat täynnä viikonloppuna, mutta kysyttyäni kauanko voin viipyä respan mies hymyili ja sanoi, että muutaman päivän, viikon tai vaikka vuoden. Tyytyväisenä otin muutaman tunnin tirsat, kävin moikkaamassa edellisen päivän isäntää hänen putiikissaan ja suuntasin muinoin hautapaikkana toimineelle mäelle.
Maksettuani 15 Epunnan pääsymaksun lähdin tutkimaan hautoja. Mäellä ei ollut muita, joten pieniä hautaluolia taskulampunvalossa tutkiessa fiilis oli kuin pikkupojalla.
Kammioissa oli luunpaloja, tämä reisiluu suurin minkä näin.
Kun katselin pihalla jalkoihini tarkemmin, maassa oli hyvin paljon pieniä luunkappaleita.
Osa haudoista oli lukossa, yhdessä oli kalterit ovena ja raoista näkyi vanhoja maalauksia.
Katseltuani aikani ympäriinsä, kävin kysymässä mökissä olleelta vartijalta, voisinko nähdä lukitutkin hautakammiot. Tämä sopi ja pääsin yhteensä neljään lukittuun kammioon, joiden seinillä oli hienoja ja värikkäitä egyptiläisiä maalauksia (kuvaaminen oli kielletty). Nähtyäni kammiot tippasin vartijaa 5 Epunnalla ja jäin odottamaan auringonlaskua. Tippaamisen lainalaisuuksia en ole oikein sisäistänyt, se kuuluu kulttuuriin, mutta ei sitä pyydetä, joten tippailen yleensä lähinnä tällaisissa selvissä tapauksissa.
Kävellesäni takaisin kylään ajattelin käydä haukkaamassa jotain pientä päivälliseksi. Huomattuani tämän beduiinipaikan astelin sisään. Tilatessa minulta kysyttiin lihaa vai kanaa, sanottuani lihaa, minulle kerrottiin, että liha on loppu. Hymyilin ja sanoin, että kana käy hyvin, tämän jälkeen kysyttiin puolikas, vai neljännes, oli tarkoitus haukata vain jotain pientä, mutta tuli silti sanottua puolikas. Ateria olikin hyvin maittava ja iso... (30Ep).
Shali on Siwan vanha kaupunki, joka tuhoutui pahoin 1926, kolme päivää kestäneessä sateessa ja sen jälkeen asutus levisi ympäristöön. Jälkimmäinen kuva hotellin katolta.
Suurin osa naisista käyttää tällaisia mustia kaapuja, joista ei näy edes silmiä. Hyvin omituisen näköistä, kun tällainen täysin kaapuihin vehoutunut ihminen kävelee vastaan. Naiset rupeavat käyttämään näitä arviolta n. 16-vuoden iässä, sillä sen vanhempia naisia näkee hyvin harvoin. Pikkulapset eivät peitä päätään ja ehkä noin kouluikäisistä lähtien tytöillä on hiukset peittävä huivi. Pari kertaa kävellessäni sivukaupungilla olen nähnyt, kun talon pihalla on täysi-ikäinen tyttö kasvot paljaana. Reaktio on ollut sama, kuin Suomessa nainen yllätettäisiin pelkät rintsikat päällä tai täysin yläosattomissa, äkkiä piiloon tai huivia eteen. En ole tietenkään tuijottanut vaan kääntänyt pääni heti pois. Noita vaunuja vetäviä aasejakin voisi kohdella paremmin, eikä hakata olan takaa kepillä kovempaan vauhtiin.
4 kommenttia:
Jotenkin outoa ajatella että tuollaisissa maisemissa oikeasti asustellaan siellä nykyäänkin. Vaikka tietty se niin menee.
Ateriasta näyttäs kyllä aika monelle riittävän!
Tiedätkö, mitä niille ruumiille on tapahtunut, kun siruja on vaan jäljellä? Maisema on niin outo, kun tota hiekkaa on niin paljon. Palmujahan siellä on, onko aluskasvillisuutta? Tossa Death Mountain -kuvassa on mättäitä, onko ne kasvamassa maassa vai jotain paikalle lentäneitä?
P.S. olen satavarma siitä, että elämä on isosti kivempaa, jos on välillä utelias pikkupoika, taskulampulla tai ilman;)
ruumiit maatuu ;) ja noi sirut on varmaan tulleet esiin ku haudat on kaivettu auki, onhan niitä siruja suomalaisillakin hautausmailla vähäsen. Vähän on aluskasvillisuutta, noi kuvan mättäät on juuri sitä.
Lähetä kommentti