Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Egyptiläinen museo

Aamulla vaihdoin hyvin pieneen 60Ep huoneeseen Lialy Hostelliin, en edes tiedä miksi otin huoneen, ehkä oli kiire museoon, jonne suuntasinkin seuraavaksi.


Museossa ei saanut ottaa kuvia, mutta voin kertoa, että kannattaa käydä. Uskomaton määrä nähtävää, mukaanlukien Tutankhamonin haudan aarteet. Jälleen tuli mietittyä miten valtavat aarteet on haudattu Seti ensimmäisen, Ramses toisen tai Amenhotep toisen mukana. Nämä mahtavimmat faaraot hallitsivat kymmeniä vuosia, tekivät uudistuksia, valloittivat uusia alueita ja kävivät sotia, toisin, kuin Tutankhamon, joka ei käytännössä hallinnut juuri lainkaan, sillä kuollessaan hän oli vain 19-vuotias, mutta silti hautalöytö on yksi historian suurimmista löydöistä, ellei suurin. Nyt Tutankhamon taitaa olla ainut tai ainakin lähes ainoa, joka lepää edelleen kuninkaiden laaksossa. Seti, Amenhotep, useampikin Ramses ja monet muut ovat kahdessa huoneessa Egyptiläisessä museossa, oli uskomatonta nähdä tällainen määrä tuhansia vuosia sitten kuolleita suurmiehiä. Museossa vietin n. neljä tuntia, nähtävää olisi ollut pitemmäksikin aikaa, mutta tuota kauemmin tuskin jaksan kerrallaan olla yhdessäkään museossa. Toivottavasti uudessa museossa, joka toivottavasti valmistuu tällä vuosikymmenellä esineet ovat paremmin esillä ja niistä on enemmän informaatiota. Nyt tietoa on museossa liian vähän ja mielettömät aarteet ovat usein esillä tyyliin, tässä on seinällinen sargofageja ja tässä hirveä määrä koruja ja kultaa. Sitä paitsi museon kellari on täynnä aarteita, jotka haluasin myös nähdä.


Museon jälkeen kävelin hieman ydinkeskustan ulkopuolelle syömään ja näin tämän mellakkapoliisien armeijan. Jossain sen piirittämänä oli ilmeisesti jokin mielenilmaus. Juttelin hetken paikallisen miehen kanssa tällä paikalla. Kun kysyin mistä on kyse, hän vain hymyili ja sanoi, että aivan kuin en tietäisi. Ainakin aluksi mies luuli minua toimittajaksi. Pitemmäksi aikaa en jäänyt paikalle, sillä poliisijohtajat mulkoilivat minua ja pari paikallista vähän vihjas, että jatka matkaa.

Seuraavana aamuna vaihdoin jälleen hotellia, tällä kertaa Gresham hotelliin, jonka huoneeseen ihastuin heti (60Ep).



Rakennus on vanha ja sen myötä hieman huonossa kunnossa, mutta huone on mukavan suuri ja tunnelmallinen, lisäksi ikkunoista (kulmahuone) näkee suoraan Kairon keskustan vilinään.

Ajattelin alunperin lähteä katsomaan pyramideja tänä päivänä, mutta vaihdettuani hotellia kello oli jo 12, joten päätin jättää sen torstaiksi. Suuntasinkin etelään ja kävelin pitkän tovin Rhoda saarella. Puolet ajasta kovasti kyselevien pikkupoikien kanssa.


Asenneparkkeerausta


Rankka ero?


Saaren päässä oli Nilometer, vähän jännitti kävellä alas kuiluun, sillä pudotusta oli riittävästi, eikä kaidetta ollut.


Niilimittarin jälkeen vaihdoin takaisin mantereen puolelle ja lähdin näitä vanhan kaupungin kapeita kujia pitkin kohti Coptic Kairoa.


Hirveän paljoa en ehtinyt alueella pyöriä, sillä paikka meni kiinni neljältä, muutaman kirkon toki näin. Suurimmassa matkamuistomyymälässä olis ollu valinnanvaraa, 50 vuoden päästä pitää tulla hommaamaan täältä arkku...



Hautausmaa oli paikassa parasta, aivan kuin asuinalue. Joihinkin noista maantasalla olevista luukuista näki sisään, kun betoni oli hieman murentunut ja sisällä oli arkkuja. Alue on edelleen käytössä ja paikassa haisi välillä hieman lievästi imelä sonta.


Metrossa on naistenvaunu erikseen, naiset ovat toki tervetulleita myös yleisiin vaunuihin ja heita on myös siellä, mutta miehillä ei ole asiaa naistenvaunuihin (1Ep per suunta, ei väliä kuinka pitkälle menee).

Ajelin metrolla ensin yhden asemanvälin kohti keskustaa ja etsin ruokapaikan, maha täyteen 3Ep:llä ja pulla päälle (1Ep) teen kera (1Ep). Eräs pikkupoika tuli juttelemaan ja kysyi mitä teen täällä, kun olin sanonut, että majoitun keskustassa, sanottuani, että tulin syömään, poika katsoi hieman ihmeissään ja sanoi, että keskustassa on paljon kuuluisia ravintoloja, eikä tällaista (näytti ympärilleen). Sanoin, että pidän täällä syömisestä ja sain pojan hymyilemään.

3 kommenttia:

Siina kirjoitti...

Mitä nuissa hautojen takana olevissa rakennuksissa sitte on, jos arkut on tuosa edessä jo? Oliko se haju ruumiista, jos niitä ei mitenkään peitetä arkun lisäksi?

Tuukka kirjoitti...

Niihinkin vilkaisin muutamaan sisään, yksi oli tyhjä, toisessa oli penkkejä ja jonkinlainen alttari, seinillä kuvia, todennäkösesti vainajista. Kolmannessa oli lisää noita luukkuja, joihin arkku laitetaan.

Mun päättelykyvyllä se haju tuli ruumiista.

mutteri kirjoitti...

Oivaltava kommentti egyptiläisestä museosta. Mun visiitti oli niin pikanen, etten osannu ajatella tota. Paljon todella hienoja esineitä mutta ei juuri mitään niiden historiasta, tarinat on tärkeitä! Hyvä henkilökohtainen opas, niin olis takuulla viihtynyt koko päivän.
Äläkä tosiaan sekaannu mielenosoituksiin, luulevat vielä vakoojaksi:(