Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

lauantai 7. toukokuuta 2011

Persepolis


Seuraavana aamuna lähdin Persepolikseen, joka oli ollut pääsyy siihen, että tulin Shiraziin. Ensin bussilla Marvdashtiin, josta jatkoin jaetulla taksilla itse Persepolikseen, joka oli ensimmäisen Persian valtakunnan keskus. Edelleen upea ja historiallinen paikka, vaikka Aleksanteri suuri tuhosikin kaupungin lähes täysin (oliko pakko?) valloitettuaan Persian. Persepoliksen aarrevaraston kerrotaan olleen yksi maailman rikkaimmista ja Aleksanteri tarvikin 3000 kamelia ja muulia kuljettaakseen sen pois. Seuraavan Persian valtakunnan tuhosikin sitten Tsingis Kaani ja hänen pojanpoikansa vuosisatoja myöhemmin, persialaisten kunniaksi täytyy sanoa, etteivät he mitättömille miehille hävinneet ja kun mietitään nykyaikaa, persialaiset ovat kalistelleet sapeleita jo hyvin pitkään maailman nykyistä ja vähän vanhempaa valloittajakansaa vastaan, jotka yrittivät ja yrittävät tuhansilla tankkereilla viedä pois persialaisten uuden mustan aarteen.


Lisko Persepoliksen sisäänkäynnin portailla. Portilla jouduin jättämään reppuni säilytykseen, protestoin tätä hieman, sillä naisten isot käsilaukut ja miesten olkalaukut olivat kyllä sallittuja, selkeää reppumiesten syrjintää...



Gate of all lands









Persepoliksen raunioita ja patsaita. Kierreltyäni hieman lähdin käymään kahvilla, jolloin alkoi sataa lujasti vettä, melkoinen tuuri... Tämä ei kuitenkaan haitannut paljoa, sillä suuntasin sateen ajaksi museoon, jonka lipunmyyjän kanssa tuli juteltua pitkään, liput muuten kustansivat 500T+500T, Persepolikseen + museoon, hinta-/laatusuhde ehkäpä maailman paras.








Museossa. Tuo viimeinen patsas esittää mielestäni egyptiläistä, löydetty kuitenkin Persepoliksesta ja seloste kertoo vain, että patsas naisesta, toisaalta Egypti oli osa Persiaa Persepoliksen kulta-aikoina.


Kuten tästä kuvasta näkyy.




Sateen loputtua kiipesin mäellä olleille kahdelle haudalle.


Täällä tapasin myös poikalauman, joka oli ilmeisesti luokkaretkellä, muutaman pojan joukko kasvoi lopulta yli kahdenkymmenen laumaksi, joka kyseli kovasti, punapaitainen puhui parhaiten englantia ja oli pääpäsmärinä.


Leijonan ja lehmän taistelu.



Persepoliksessa vietin yhteensä viitisen tuntia, jonka jälkeen lähdin katselemaan kyytiä pois, takseja oli tarjolla mutta halusin jaetun tai sitten liftaamalla, jaettuja takseja ei tullut ja kyllästyin odottamaan, nyt en löytänyt enää vapaita taksejakaan, joten pysähdyin miettimään, jolloin paikallinen mies pysähtyi kohdalleni ja kysyi tarvinko kyytiä, hyppäsin ilomielin kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti Marvdashtia, mies oli odottamassa australialaista ystäväänsä, joka kuitenkin soitti pian, ettei tarvikkaan kyytiä, joten jatkoimmekin suoraan kohti Shirazia, sillä miehellä oli liikeneuvottelu siellä. Hän oli sisustussuunnittelija/maahantuoja/huonekalutehtailija ja minun ikäiseni, syntymäpäivää hän viettää Siinan kanssa samana päivänä, hauska sattuma. Juteltiin koko matka ja minä jäin kyydistä lähellä keskustaa.


(Blogger kääntää kuvan jostain syystä.) Oli jo melkoinen nälkä, joten tilasin tämän kattauksen kebabpaikassa, hyvää, mutta hinta ei ollut ihan se mitä odotin. 10kT oli ylihinta, senkin takia, että luku on epäilyttävä tasaluku, taisi olla kallein ateria tällä reissulla (Italiaa ei lasketa). Tässä paikassa koin myös ikävän hetken, kun ohiajavasta autosta nuorehko mies näytti sormipistoolilla minua ja näytteli ampuvansa, lievä tappouhkaus ei tuntunut hyvältä. Juttelin myöhemmin ystäväni kanssa asiasta ja hän sanoi, että se oli pelottelua, idiootit haluavat huvitusta siitä, että turisti säikähtää, ei kuitenkaan mitenkään yleistä.

Kävellessäni syömästä hotellille minulle tuli juttelemaan vähän oudosti käyttäytyvä varmaankin n. 30-vuotias mies, juttelin tietenkin kohteliaasti takaisin kävellessämme eteenpäin, tyypin puhetyyli oli ikävän käskevä, tietävä ja hyvin vähän kuunteleva, esim. sinun täytyy mennä Efsahaniin ja hän uskoi vasta näytettyäni lipun, että Persepolikseen ei ulkomaalaisten tarvi enää maksaa moninkertaisesti, kuten oli pitänyt 10 vuotta sitten. Aloin saada tyypistä tarpeekseni, kun poikkesin kauppaan ostamaan hoitoainetta, laskiessani tasarahaa 600T ostokselleni tyyppi alkoi käskyttää, että anna 1kT, kyllä kauppias antaa takaisin, tässä vaiheessa sanoin suoraan, että kai minä saan tasarahalla maksaa. Pihalle päästyäni sanoin olevani väsynyt ja lähteväni hotellille, oli mukava jutella, jolloin tyyppi alkaa selittää kuinka epäkohteliasta Iranissa on lopettaa juttelu näin pian (ei ole), hän haluaa kuulla Suomesta, sillä ei ole tavannut ennen suomalaisia, koitin selittää, että haluaisin mennä, mutta ei ei olen loukkaantunut syvästi plääplää... joten ettei asiasta nouse numeroa päätin jatkaa juttelua vielä hetken. Tyyppi oli kovasti kiinnostunut Ruotsista ja sanoi pian, että eikö Ruotsissa ole paljon prostituoituja, hän on lukenut näin kirjasta, sanoin, että eiköhän kaikissa maissa ole jonkinverran, mutta ei Ruotsi ole mikään kuuluisa prostituoitujen paikka. Tyyppi jatkoi, että Ruotsissa naiset makaavat monien miesten kanssa ja tästä syntyy paljon huoranpenikoita "son of the bitch". Hän selvästi myös tarkoitti, että kaikki seksuaalinen kanssakäyminen avioliiton ulkopuolella on (naiselle) väärin ja tekee naisesta huoran. Jos kyseessä olisi ollut järkevän oloinen tyyppi vain tiukkojen mielipiteiden kanssa olisin saattanut aloittaa keskustelun, tai useimmiten jättää asian sikseen ja vaihtaa puheenaihetta. Nyt kuitenkin päätin kärjistää tilanteen ja näyttää, että hän on loukannut minua pahoin, jolloin saan selkeän syyn häipyä. Kysyin vielä, että ovatko hänen mielestään kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset huoranpenikoita? Vastaus tuli heti ja se oli kyllä. Sanoin, että hän loukkaa pahoin Ruotsia ja myös Suomea, tyyppi rupesi heti korjaamaan, että ei ei Suomessa, vaan Ruotsissa ja ehkä Tanskassa, jatkoin tarkoituksella hyvin vakavana, että minä olen siis hänen mielestään huoranpenikka, sillä vanhempani eivät koskaan olleet naimisissa, vaan elivät avoliitossa? Nyt tyyppi meni sanattomaksi ja hyvin vaikeaksi, mutta alkoi pian pahoitella, vaihdoin vielä pari sanaa sovittelevasti ja sanoin, että nyt todella lähden hotellilleni ja hyvästi, vielä lisää pahoittelua, mutta nyt minä en enää ollut se joka loukkaa toista ja pääsin lähtemään. Tämä oli ensimmäinen epämiellyttävä keskustelu täällä ollessa, yleensä ihmiset ovat hyvin miellyttäviä.

Hotellilla tapasin Bahmanin ja myöhemmin myös Kazamin paljon parempien keskustelujen kera, olin ajatellut lähteä seuraavana päivänä, mutta innostuin Persepoliksesta sen verran, että päätin lähteä seuraavana päivänä käymään Pasargadessa ja siirtää lähtöä seuraavaan päivään. Persepolis meni ehdottomasti samaan sarjaan Rooman ja Angkorin kanssa.

(Päivitti Siina, koska Blogger ja myös Facebook on estetty paikan päällä. Kommentit on edelleen hyvin tervetulleita, Tuukka saa ne sähköpostitse ja vastailee Siinan kautta.)

Ei kommentteja: