Teheran

Bussimatka kesti aika tasan luvatut 17 tuntia ja perillä oltiin aamu yhdeksältä. Linja-autoasemalta pääsin kätevästi lähelle majoituspaikkoja metrolla, vaikkakaan rinkan kanssa täyteen metroon änkeäminen ei ollut herkkua.

Need brains... Aamupalaa ostaessani näin hieman erikoisempaa syötävää, normaalisti oisin tilannu, mutta jostain syystä nyt jäi testaamatta.

Teheranissa olen käynyt kansallismuseossa ja

Azadi monumentilla, tää oli ihan hieno paikka, harmi vaan ettei ollut auki.

Tiistaina lähdin katsomaan pohjoisessa näkyviä vuoria, muutama kilometri piti kävellä vuoren juurelle, sillä metron pohjoisin asema ei ole vielä valmis. Olin luullut, että hissillä pääsisi ihan tonne lumelle asti, muttei se hissi edes ollut toiminnassa, eikä sillä olisi päässyt lähellekkään lunta, kiipesin kuitenkin ylemmäs katsomaan maisemia, lumirajalle oli ihan liian pitkä matka. Matka oli täynnä ravintoloita ja paikka onkin suosittu torstaisin ja perjantaisin, nyt väkeä ei ollut paljoa.

Joku pöljä oli rakentanut aidan keskelle polkua, mutta onneksi joku toinen oli korjannut virheen ja taittanut verkkoa sen verran, että pääsin jatkamaan hyvälle näköalapaikalle, josta oli näkymät, sekä...

pohjoiseen, että...

etelään.

Matkalla takaisin hotellille näin Yhdysvaltain entisen lähetystön muuriin maalattuja todennäköisesti iskulauseita (persiaksi) ja muutaman kuvan, tämä oli hienoin. Sinänsä pientä, kun miettii, kuinka paljon pahaa Iranille on näiden muurien sisällä tehty.

Käytyäni illalliskebabilla näin katupiraattimyyjällä tämän levyn, eipä ois uskonu... (1kT)

Huomeniltana (keskiviikko) alkaa pitkä matka kohti Istanbulia, matkaa on 3000km ja arvioitu saapumisaika on puol seittemän lauantai-iltana, halpaa kyytiä, sillä matka maksoi alle 50€ sisältäen sapuskat Iranin puolella.

(Tuukka on jo Turkissa mutta Siina hoitaa velvollisuutensa loppuun.)