Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

maanantai 1. joulukuuta 2014

Isla del Sol

Päätettiin, ettei sillä ole suurta väliä saavutaanko rajalle 9 vai 11 päivää myöhässä, joten lähdettiin tekemään retki Isla del Solille. Sen verran järven historiasta, että täältä on syntynyt inkojen mukaan aurinko, ei siis ihme, että järven suurin saari on omistettu auringolle.
Tässä veneemme (25b/hlö). Mentiin yläkannelle maisemien vuoksi. Sen verran tuli kylmä kahden tunnin matkalla, että laitoin sukat sandaaleihin... Vaelluskengät olivat mukana, mutta repun pohjalla, joten niitä en jaksanut kaivaa.

Perillä ajateltiin olla ensimmäinen yö pohjoisessa ja toinen etelässä, joten kiirettä ei ollut, kuten niillä, joiden piti palata veneeseen 1,5 tunnin päästä. Jäätiinkin Cha´llapampaan syömään yllätys yllätys kirjolohta. Pienemmät annokset ja kalliimpaa (28b), kuin Copacabanalla, mutta hyvää.


Saaren ympäristöstä on löytynyt sukelluksilla paljon Tiwanaku-kulttuurin (pre-Inka) aikaisia uskonnollisia esineitä, joita on käytetty erilaisissa rituaaleissa ja jätetty ilmeisesti lahjana jumalille. Hurjimmat väittävät kuitenkin, että järven pohjasta löytyisi jopa kadonnut Atlantis.


Cha´llapampasta jakettiin kohti pohjoista, matkalla piti olla pari pyhää paikkaa, mutta kun ei oltu kuvia nähty, niin taidettiin mennä ohi, maisemat olivat kuitenkin upeita.


Saaren eläimistöä.

Lumihuippuisia vuoria

Upea laguuni

Saaren pohjoispäästä löydettiin vanha uhrauspöytä.


Sekä Chincanan inka-rauniot.

Raunioilta näkyi uimaranta, joten seuraavaksi sinne. Tuo pienen saaren muoto oli jännä, sillä samanlaisia Isla de Solia kohti viettäviä pikkusaaria oli useita. Tuli mieleen kraateri?

Uskaltaako vai ei uskalla?

Uskaltaa! Vesi oli kirkasta ja melko kylymää, kauan en vedessä viihtynyt, saksalainen pariskunta piti minua hulluna. Mutta kuinka usein tulee mahdollisuus uida melkein 4000 metrissä... Jäätiin rantaan seuraamaan, kun yhdelle perheelle tehtiin rantavedessä inkojen rituaaleja. Puhetta ja vedellä valelua, ihan mielenkiintoista.

Paikallisia sorsia.

Jatkettiin kohti etelää tarkoituksena kääntyä takaisin Challapampaan. Pidettiin kuitenkin tuumaustauko, kun huomattiin millainen nousu olisi seuraavana aamuna edessä. Kello oli vasta kolme ja matkaa etelän Yumaniin vajaat kymmenen kilometriä, joten päätettiin kävellä tänä ensimmäisenä päivänä koko saaren halki, ajatus herkullisesta pizzasta Yumanissa antoi voimaa. Kuvassa Minnalta syntymäpäivälahjaksi saamani uusi hattu, huivin kun laittoi alle, niin pysyi kohtuullisen hyvin päässä kovasta tuulesta huolimatta.

Reitti näytti tässä hieman kuin matalalta kiinanmuurilta.

Täällä edellisen kuvan toisella nyppylällä maksettiin saaren läpi kävelystä 15b, aiemmin oltiin maksettu pohjoispäähän menemisestä 10b, mukava, että ovat pitäneet maksut kohtuullisina.

Kahvitauko Cha´lla kylän länsipuolella.


Yumaniin saavuttiin hyvin ennen pimeää ja saatiin tämä huone 50 boliviaanolla, ikkunasta oli nätti näkymä.

Mutta vielä hienompi oli pizzeerista. Pizzassa varsinkin pohja oli todella hyvä ja kirjolohi sopi hyvin pizzaani. (40b/kpl)

Jänniä kukkia

ja jännä pikkulintu, nähtiin kolibrikin, mutta siitä en ehtinyt saada kuvaa.

Aamulla käveltiin inkapolku alas satamaan ja astuttiin kahdeksan veneeseen. Copacapanassa haettiin rinkat säilöstä ja lähdettiin Konaniin (rajalle) minibussilla (3b/hlö). Jonossa alkoi vähän jännittää, kun poliisi tarkisteli papereita, ilmeisesti lähinnä maahan saapuvilta, että ovathan täyttäneet maahansaapumislapun. Meidän kohdallamme poliisi näytti 20.10. leimaa ja oli kysyvä. Minä näytin 60 päivää, joka oli Minnan huonosti repaistuun maahantulolappuun jäänyt (kohta jossa kysyttiin kauanko halutaan olla maassa), poliisi puisteli päätä ja näytti numeroa 30 ja kysyi vielä ollaanko tultu lentäen, vastattuamme ei, poliisi näytti olevan harmissaan puolestamme ja lähti sisälle passiemme kanssa ja pyysi odottamaan.

Minä olin hyvillään, että asia hoidetaan virallisesti, eikä jouduta mihinkään koppiin kuumotettavaksi. Pian poliisi viittoi meidät yhdelle luukulle, jossa rajavartija iski poistumisleimat passeihimme ja saimme lähteä. Vielä pois kävellessämme olimme hieman hämillämme, selvittiin 10 päivän ylityksestä ilmaiseksi, eikä saatu edes nuhteita. Bolivian viranomaisille iso kiitos. Perun puolella saatiin 60 päivän leimat ja hypättiin taksiin (5 sol), jolla päästiin paikkaan, josta lähtisi minibusseja Punoon (8 sol/hlö).

Ostin Punosta liittyman 15 solilla, numero on +51 984 871 985

Boliviassa minulla meni aika tarkkaan 25€/päivä, mikä on periaatteessa paljon, sillä Bolivia oli alkumietinnöissä se halvin maa, toisaalta onhan noita aktiviteettejakin ollut.

1€=8,2b
1€=3,6sol

5 kommenttia:

Tartsa-emo kirjoitti...

Hei, hienot uudet hatut molemmilla matkalaisilla! Kukka, joka kuvassa näkyy lienee Tuliaaloe, lehdet ei kuvassa näy niin enpä ole varma asiasta. Hieno homma, että rajan ylityksessä oli fiksua porukkaa töissä, kaikilla raja-asemilla ei niin ole kun muistelee omia kokemuksia ( en tosin ole etelä-amerikassa ollut, elääköhän siellä niitä ihmisiä, jotka osaavat laittaa elämän pikku asiat oikeaan arvojärjestykseen ja inhimillisyys voittaa silloin). Perussa siis vietätte joulun pyhiä!

Tuukka kirjoitti...

Kiitokset kehuista. Lehdet näkyy, ne on tuollaisia heiniä. Viranomaisten rehellisyydelle todellakin hatunnosto, tossahan ois ollu tuhannen taalan paikka kääriä vähän korruptiorahaa. Perussa näillä näkymin joulu, koitetaan ainakin rannikolta ehtiä pois. Mielenkiintoinen, mutta matkustamisen kannalta haastava aika.

mutteri kirjoitti...

Hyvä Minna! Kun on stetsoni, huivikin näyttää hyvältä. Aika eksoottisia nuo eläimet siellä;) Sika ottaa vielä rennosti,ei taida tietää, että joulu on tulossa.

Tuukka kirjoitti...

Kiitokset :) ja kyllä vain on erikoisia, lisäks oli semmosia joita vuohiksi kutsutaan, toisella laumalla oli punaista spraytä turkissa. Onkohan täällä sikaperinnettä? Lievä pelko jo nyt joulukinkun saatavuudesta...

Siina kirjoitti...

Onkohan tuo possu elossa...

Kisu! Ja ihhania punasia kukkia! Pikkulinnulla on raitanaamari päässä.