Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

tiistai 16. joulukuuta 2014

Andien yli viidakkoon

Huacachinasta lähdettiin heti auringon noustua, tarkoituksena päästä vuorilla sijaitsevaan Tarmaan saakka. Icasta ei ollut vaikeaa päästä Limaan, sillä busseja meni vartin välein (23s).

Limassa ei kuitenkaan ole keskusbussiasemaa, vaan lähes jokaisella yhtiöllä on oma tukikohtansa, hieman hankalaa 8,5 miljoonan ihmisen kaupungissa. Ensimmäinen taksikuski sanoikin yhdentoista aikoihin Limassa, ettei Tarmaan mene, kuin aamubusseja ja yöbusseja. Hän oli kuitenkin virallinen rekisteröity kuski, jotka ovat puolta kalliimpia, kuin normitaksit, joten mentiin tienvarteen keskustelemaan muiden kuskien kanssa.

Epävirallinen kuski sanoi, että Tarmaan saattaa mennä busseja tähänkin aikaan tai ainakin sinne menee jaettuja takseja. Hypättiin (10s) kyytiin ja toivottiin parasta. Pieneltä asemalta jonne hän meidät vei löytyi kuin löytyikin bussi Tarmaan, joka jatkaisi La Mercediin, joka oli varsinainen kohteemme.

Hetken harkittuamme ostettiin kyyti La Mercediin (25s), sillä bussi lähtisi kahdeltatoista ja LP:n mukaan matkaa olisi 8 tuntia ja kuskin mukaan 7 tuntia, todennäköisesti matka kestäisi siis n. yhdeksän tuntia. Olisimme siis ihan siedettävään aikaan perillä.

Lima on massiivinen ja hieman vaarallinen kaupunki, jonka vuoksi ei innostanut pysähtyä, kuin vaihtamaan kulkuneuvoa. Bussin hyviltä yläkerran etupenkeiltä tarkasteltuna ei harmittanut, että jätettiin kaupunki väliin, vaikka varmasti täälläkin olisi nähtävää ollut. Kuvassa isoja veitsiä heittelevä liikennevaloviihdyttäjä.

Ohitustyyliä Perun tapaan. Kuskimme oli kuvasta huolimatta mukavan varovainen, eikä pelottanut paljoakaan, vaikka tie oli taas vuoristoista. Hirmuisia rotkoja ei matkalla onneksi ollut.


Luntakin nähtiin, sillä reitti nousi parhaillaan n. 4500 metriin. Samalla tuli tutkittua, että korkeaan ilmastoon tottuminen ei pysy kovin kauaa. Alkoi hengästyttää näissä korkeuksissa pelkkä istuminen, vaikka parisen viikkoa sitten mitään ongelmia ei ollut. Tarman (3000m) jälkeen laskeuduttiin 800 metrissä olevaan La Mercediin ja oltiin ylitetty Andit onnistuneesti. Kello oli melkein yhdeksän, mutta kahden solin tuktuk-kyydillä päästiin keskusaukiolle ja käveltiin lähimpään hospedajeen, joka täytti odotukset.

Eli oli halpa (25s). Melkoinen koppihan tämä oli, mutta ehkä olemme tottuneet liian hyvään tällä matkalla, tällaisiahan ne meidän majoitukset ovat yleensä Aasiassa olleet...

PS. Huacachinasta sain käsiini Palpan kuvioista kertovan lentokartan.

Joka näytti tältä. Suuri näkemämme kuvio oli siis aurinkokello.

1€=3,2s

Ei kommentteja: