Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 11. joulukuuta 2014

Palpa (347m)

Meinattiin ottaa oma taksi Palpakuvioiden näköalatornille, mutta onneksi kysyttiin vielä hostellistamme, jossa respan nainen neuvoi ottamaan jaetun taksin seuraavaan kylään. Löydettiinkin tämä palvelu parin avuliaan paikallisen avustuksella ja ajeltiin muutama kilometri etelään (1,5s/hlö).

Paikasta johon taksi meidät jätti, oli enää lyhyt kävelymatka tornille pitkin tätä Pan-American highwayta.

Talot ovat täällä hyvin ilmavia. Näköesteenä on vain vähän kaislapunosta.

Näköalatornilla tavattiin erittäin mukava nuori opas, joka kertoi historiasta. Täällä hallitsivat ennen inkoja ja espanjalaisia paracasit (800eaa-200eaa) ja sen jälkeen nascat (0-600). Kummatkin ilmeisesti tekivät kuvioita, mutta paljoa muuta ei osata sanoa, sillä historiallista aineistoa ei juuri ole. Se tiedetään, että nascat olivat lääketieteessä edelläkävijöitä ja inkat oppivat heiltä esimerkiksi kallonporauksen. Oppaan esiteltyä historiaa ja miten kuviot on entisöity, kiivettiin torniin.

Tässä on suurin ryhmä. Oikealta äiti, isä/jumala ja lapset. Nämä kuviot eivät ulotu syvälle ja ne on tehty käytännössä putsaamalla päälimmäinen kiviaines pois. Näin on tehty kaikki kuviot, myös ne kuuluisammat Nazca linesit. Täälläkin on suuria kuvioita, mutta niitäkään ei näe kuin lentokoneesta, jos sieltäkään, sillä kaikkia ei ole entisöity ja ne näkyvät siksi huonosti. Opas mainitsi, että täällä on kaksi kolibria, Nazcassa vain yksi, joka on vieläpä pienempi. Suurimmat kuviot ovat yli sata metriä pitkiä. Lisäksi täällä on kuvioita yhdistäviä ja randomin oloisesti autiomaata halkovia erittäin pitkiä linjoja. Syitä näille kuvioille ei tiedetä, mutta teorioita on. Maria Reiche, jonka elämäntyö teki kuvioista kuuluisia ja suojeltuja arveli ja yritti todistaa, että kuviot liittyvät astrologiaan. Muita teorioita ovat uskonnollinen paikka, maan ulkopuolisten laskeutumispaikka ja kaivokartta teoria, jota taidetaan tutkia tällä hetkellä eniten.

Kondori ja shamaani.

Shamaani, jolla on pöllön silmät.

Opas näytti meille myös pari tuhatta vuotta vanhoja ruukun kappaleita, joita löytyy paljon täältä, koska niitä on hajotettu uhrilahjoina. Kysyipä jopa haluammeko muistoksi palan, mutta kiitin ja yritin sanoa, että ne kuuluvat tänne, eikä niitä saisi historiallisina esineinä saisi viedä pois. Kiusaus oli kyllä kova...

Kiitettyämme opasta käveltiin takaisin lähikylään ja otettiin jaettu taksi takaisin Palpaan, jossa levättiin hetki ja lähdettiin seuraavaksi pohjoiseen, paikkaan jota opas oli suositellut.

Palpa on kuuluisa appelsiineistaan, joten matkalla pysähdyttiin lasilliselle. Nainen kysyi halutaanko sekaan hunajaa. En ollut ennen kokeillut, joten vastasin tietenkin myöntävästi. Hyvää oli ilman ja hunajan kanssa (3s/lasi).

Sacramenton kylästä lähti polku ylös mäen päälle, jossa oli näköalatasanne Mirador del Reloj Solar.

Kuvio oli mielenkiintoinen, vaikkakaan selkoa siitä ei saatu. Mutta ehkä hienointa olivat maisemat ylipäätään, istuskeltiin täällä pitkä tovi, jonka jälkeen käveltiin takaisin kaupunkiin


ja mentiin kakkukaupan kautta museoon, joka ei ollut edellisenä päivänä ollut auki. Kakut olivat ihan hyviä, Peru taitaa päästä Argentiinan ja Bolivian jälkeen kolmospaikalle näiden suhteen (4s/pala).

Tässä nykyinen alueen presidentti, uusi valittiin nyt pari päivää sitten, nimeä en muista, vaikka ulkomaalaisista iloisesti yllättynyt museovirkailija sen sanoikin (nainen otti meistä oikein kuvankin).

Jänniä kuvioita, joita ei kuitenkaan voi kunnolla nähdä edes lentokoneesta tällä hetkellä.

Tässä paikallista (vanhaa ylhäistön) hautaustyyliä.

Yhdestä haudasta löydetyt jutut. Muumiolla oli ihoa ja hiuksia jäljellä, jopa silmäluomet näkyivät. Vähän tuli mieleen, että aina päivitellään haudanryöstäjiä, mutta eivätkö nämä nykyajankin argeologit ole juuri sellaisia.


La Muñasta löytyneet ruukut olivat upeita. Hyvin erilaisia mitä ollaan koskaan nähnyt,astioiden kuviot olivat vähän kuin nykyajan lastenkirjoissa. Museon jälkeen harkittiin vielä seuraavana päivänä 16 kilometrin päässä olevilla raunioilla käymistä, mutta luovuttiin ajatuksesta ja jatkettiin matkaa, Palpassa taidettiin nähdä lisäksemme vain yksi turisti.

Yksi maininnan arvoinen ateria cau cau ja perunajuustoalkupala, joka tuotiin samaanaikaan pääruoan kanssa (6s). Cau cau oli sisäelinkastiketta, ihan ok, mutten toista kertaa tilaisi.

1 kommentti:

Siina kirjoitti...

Olen ylpeä kun et ottanu ruukunpalaa, en tiiä miten ois itelle käyny.

Arkeologeista, niinpä. Onneksi ei enää muumioida, tiedä mihin lasikoppiin sitä joutuis muutaman vuosituhannen kuluttua. En koe ajatusta miellyttävänä.