Pagang saari

Kapteenimme Al, matkalla saarelle.

Käärmesaari

Kiinalaisten omistama hotellisaari, jossa bungalowit maksavat miljoonan yöltä, kuulemma häämatkalaisten suosiossa.

Siinä se näkyy tunnin ajomatkan jälkeen, meidän saaremme.

Saarella oli ruotsalainen pariskunta, jotka olivat viettäneet saarella kaksi yötä ja olivat lähdössä lounaan jälkeen, sekä italialainen perhe päiväreissulla. Italialaiselta mieheltä kuulimme, että olemme 15 vuotta myöhässä, sillä silloin saaren omistaja oli joutunut sairaalaan ja dynamiittikalastajat olivat tulleet pommittaamaan tämänkin saaren ympärystän ja tappaneet samalla korallit, ennen tätä vedenalainen maailma oli kuulemma upea. Tämän voi helposti uskoa, sillä merenpohja on täynnä kuollutta korallia, toki myös hieman elävää löytyy, joissain paikoissa on merkkejä uuden korallin kasvusta, joten ehkä paikka on jälleen upea 100 vuoden päästä. Kaloja on jonkin verran ja saarella oloaikana näin yhden ison kilpikonnan, jolla ei ollut toista etujalkaa. Tällä alueella on kuulemma enemmän isoja vanhoja kilpikonnia, kuin nuoria, sillä paikalliset syövät kilpikonnan munia, ilmeisesti uskoen, että se parantaa mieskuntoa.

Vene lähtee, paluupäiväksi sovimme lauantain, mutta puhelin toimii, joten suunnitelmia voi muuttaa ja jos heillä on asiaa saarelle, he soittavat ensin ja voimme saada täydennyksiä, niiden tarpeen huomasin jo lounasta kokatessa, meillä oli vain 10 munaa, joten proteiinia piti saada lisää, kuten myös sipuleita.

Telttamme, yhden reiän paikkasin jeesusteipillä.

Riippumatolle löysin paikan näiden palmujen välistä, tuossa kohtaa missä meri tummenee alkoi äkkisyvä ja sen reunamilla oli paras snorklata. Ensimmäisenä yönä päätin nukkua riippumatossa, mutta sade ajoi minut telttaan, joka ei ollut läheskään yhtä mukava.

Seuraavaksi yöksi siirrinkin riippumaton katokseen, jonka olimme vallanneet. Täällä nukuin kaikki loput yöt, muuten hyvin, mutta makuupussi oli liian kuuma ja sitä tarvitsi itikoiden takia, ei olis kannattanut lahjoittaa hyttysverkkoa pois Thaimaassa. Toinen ongelma olivat luultavasti hiekkakirput tai vastaavat, joiden puremat kutittivat yöllä, sääskiä ei ollut paljoa.

Rantamönkiäinen, Erakkorapu?

Vaikka vedenalaista maailmaa ei voi enää kutsua paratiisiksi, niin pinnan yläpuolta voi, todella kaunis saari.

Viidakkoon ei tarvi lähteä tarpeille, vaan vessa löytyy.

Keittiö

Paikasta pitää huolta yksi mies ja halutessaan täällä voi yöpyä näissä huoneissa, hinta on aika suolainen 200k Rp. Ensimmäisen päivän illalla saapuneet kaksi tsekkipariskuntaa majoittui näihin, sillä heillä ei ollut telttoja, Al kyllä hommasi heille myöhemmin yhden, mutta yhden yön jälkeen he siirtyivät takaisin huoneeseen. Saarella yöpyi lisäksi yksi pariskunta yhden yön, he olivat selkeästi tulleet elämään mukavasti, sillä oppaan lisäksi heillä oli myös kokki mukana ja aamiaispöytä oli kuulemma pursunnut hedelmistä. Lisäksi saarella kävi muutamia päivävieraita, launtaina jo hieman liikaakin, sillä 200 heppanen pikavene toi paikalle yli kymmenen ihmisen ryhmän, veneen omistaja oli ranskalainen ja Janin tutustuttua häneen, pääsimme käymään omistajan ja vieraan kanssa veneellä saaren kivikkoisessa päässä, johon he menivät sukeltamaan, paikka on kuulemma paras sukeltamisen ja snorklaamisen kannalta. Paikassa olikin enemmän elämää, isompia kaloja ja näimme myös jonkin mustekalojen sukua olevan otuksen. Jan näki isohkon kilpikonnan, minä en. Veneen omistaja kertoi, että jossain hieman kauempana on luola, jossa valtava 100 vuotias kilpikonna nukkuu kaikki yönsä.

Jos halusi enemmän rauhaa, saaren toinen puoli oli autio paratiisi, vaikka riippumatolle en löytänytkään paikkaa.

Pelasimme tsekkien ja Alin (joka tuli saarelle melkein joka päivä) kanssa parina iltana pokeria. Ensimmäisessä turnauksessa (sisäänosto isojen poikien tyyliin 10k) tsekkien tiputtua minä ja Al olimme finaalissa, merkkejen liikuttua hetken edestakaisin, tuli ratkaisukäsi (Merkkejä yhteensä 20bb, minulla hieman enemmän), Al täydensi pienen blindin, minä koputin ja flopin tultua 772, menin all in kädessäni Q8, uskoen, että ilman paria Al ei halua arpoa voitosta, hän kuitenkin maksoi nopeasti ja helposti nelosparilla, onnetar oli puolellani, sillä riveri toi pöytään rouvan ja kahmin 50 tonnin pääpalkinnon itselleni.

360 astetta, leirimme edustalta.

Lähdimme pois saarelta sunnuntaiaamuna ja Jan lähti samantien kohti Maninjau järveä, minä pidin pyykkipäivän ja lähdin vasta maanantaina bussilla kohti Tobaa (160k Rp). Tsekit tulivat myös saarelta pois sunnuntaina ja vuokrasivat auton kuljettajalla Toballe (350k Rp/henkilö).

Minä, Raul ja hänen veljensä.

PS. Tänään sain huonoja uutisia Iranin viisumin suhteen. Nyt alkaa iranilainen uusivuosi ja käsittely jatkuu vasta 26. päivä, lomien jälkeen. En oikein uskalla ostaa lentolippuja ilman viisumia ja käsittely näyttää menevän huhtikuun puolelle, pitää miettiä mitä teen tämän suhteen.