Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

perjantai 10. tammikuuta 2020

Chengdu-Cebu

Upea musiikin tahtiin sykkivä suihkulähde, vähän hienomman toimistotalon edessä.

Tässä leipomossa oli iltapäivästä niin valtavat jonot, että kun ne vähenivät illalla, käytiin mekin uteliaina jonottamaan. Ihan jonojen arvoinen paikka, paljon peruskeksiä parempi. Tämä oli Wenshu temppelin lähellä. Temppelillä syötiin loistava vegehotpotbuffetti 8€/aikuinen, jos menette, niin kannattaa mennä ajoissa. Aukesi viideltä ja me saatiin hyvin syödä, mutta puol seiskalta alko jo kulhot näyttää tyhjiltä. Lisää ruokaa tuotiin aika laiskasti.

Tässä kun palataan lentokentälle, niin muistuu mieleen Helsinki. Check inissä virkailija kysyi ensin jatkolentoa Kiinasta. Jonkin aikaa tutkittuaan paluulentoa Filippiineiltä, näytin jatkolennon Taiwaniin, nainen kysyi paluulentoa Taiwanista, sanoin jatkavamme Japaniin, tällöin virkailija alkoi nauraa ja kysely riitti.

Kiinasta päästiin lähtemään hyvin sujuvasti. Vauvakaan ei joutunut vaikeuksiin, vaikka isä vähän mokasi. Hotellilla annoin vain meidän aikuisten passit, kuten aiemminkin. Kiinassa tieto menee kuitenkin myös viranomaisille, sillä turistien pitää rekisteröityä ja hotellit hoitavat tämän. Hotellille olikin poliisilaitokselta soitettu tämän puuttuvan rekisteröinnin takia. Olimme vauvan kanssa jättäneet Minnan päiväunille ja lähteneet kahville, kun vauhko respan nainen oli tullut kyselemään uniselta Minnalta kääntölaitteen kanssa vauvan passia, joka oli tietenkin minulla taskussa... Passi olisi heti saatava, tai poliisi tulee. Minna selitti, että miehellä on passit ja tulee parin tunnin päästä, pitkien keskustelujen jälkeen tämä kelpasi. Käännöslaite oli todella hyvä, pidemmälle Kiinan matkalle hankkisin ehdottomasti sellaisen. Ilme oli huojentunut, kun kiikutin alle tuntia myöhemmin passin kopioitavaksi respaan. Tätä sattuu, mieleen muistui Sanana.

Lennolla on tärkeää muistaa nesteytys. Xiamen airilla vauvallekkin tarjoiltiin ateria ja vesipullo. Samaa toki kuin meillekkin, joten isä sai 1,5 kertaisen aterian.

Tropiikki, edellisestä kerrasta onkin jo kaksi vuotta. Jenkkilän etelärajaa ei lasketa.

Filippiinien rajatarkastuksessa kysyttiin kuinka kauan aiomme olla maassa. Näytin (muuttokelpoista) Airasian lippua ja sanoin 21. Rajaviranomainen (vanhempi herrasmies) katsoi minua ja kysyi olenko hullu? Vastasin hämilläni, että en ole. Hän jatkoi, että filippiiniläiset ovat sivistynyttä kansaa ja hän kysyi sivistyneesti kauanko aiomme olla? Pahoittelin ja vastasin pitemmällä lauseella. Kiina... Pitää muistaa, että Filippiineillä puhutaan ja ymmärretään englantia ihan kokonaisin lausein...

Lentokentältä ostettiin molemmille kännyliittymät. Minnalle 2gb ja Minulle 21gb (30vrk). Minnan liittymälle tuli hintaa 6€ ja minun liittymälle 20€. (NFL playoffit ja matkanjärjestäjän hommat)

Cebun kentältä otettiin vajaan kympin maksanut mittaritaksi hotellille (Anika suites, suositellaan 25€/yö).


Cebu oli meluisa ja ruuhkainen, eli juuri sitä mitä oltiin odotettukin.

Espanjalaisten linnoituksella. Cebu oli se paikka mistä valloitus alkoi. Auringonvarjoille joskus naureskellut, mutta vauvan kans ostettiin sellainen heti. Ikääntyminen tuo ymmärrystä.


Liekkö katuneet rauhan tekoa? Toisaalta espanjalaiset taisivat olla aika ylivoimaisia, tai muut eurooppalaiset valloittajat kuitenkin lopulta, paljoa ei ollut voitettavissa raakalaisten käsissä.

Erilaisia joulukuusia.

Käynti Filippiineillä käymättä Jollibeessä, olisi kuin käynti jenkeissä käymättä McDonaldissa.

Eli kovin paljon ei menettäis (3€).


Vanha kunnon Singer 200€

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Leshan

Transitlupamme ulottuu Leshaniin saakka, joten pitihän maailman suurinta kivestä tehtyä buddhaa lähteä katsomaan. Perille päästiin tunninjunalla Chendgusta (n. 10€/aikuinen)

Minä ja jättiläinen. Tämän rakentamisen aloitti munkki nimeltään Hai Tong vuonna 713. Hän toivoi Buddhan suojelevan jokiliikennettä, joka oli tuohon aikaan vilkasta. Hai Tong pääsi olkapäihin saakka, hänen kuoltuaan hanke kärsi rahoitusongelmista. Hai Tongin seuraajat saivat työn päätökseen lopulta vuonna 803. Patsas on 71 metrisenä ylivoimaisesti korkein ennen modernia aikaa rakennettu patsas. Siltä vei maailman korkeimman patsaan tittelin vasta Venäjän motherland calls vuonna 1967. Tuo patsas on edelleen Euroopan korkein.

Kuvauksellisempi puoli.

Leshanin pilvenpiirtäjät näkyivät joenmutkassa.

Alaskin pääsi, joten tietenkin sinne laskeuduttiin. Portaissa ei voinut kiiruhtaa, tähänkin aikaan vuodesta arkena katkeamaton jono. En uskalla edes kuvitella millaista täällä on highseasonilla..

Patsasta olisi voinut ihailla myös veneestä.

Itsensä tunsi pieneksi patsaan juurella. On tuossa ollut homma 700-luvun välineistöllä. Toivottavasti jeesas veneilijöitä.

Kuten arvata saattaa, ylöspäinkin oli jono.

Matkalla saattoi katsella vaikka varpaita, jono pysähteli jatkuvasti.

Reitti oli yksisuuntainen.

Viimeinen katselutasanne.

Invavessa oli hyvin varusteltu. Vaipanvaihtotason lisäksi oli tuollainen tuoli, johon olisi voinut köyttää lapsen kiinni omien asioiden hoidon ajaksi.

Patsaan vieressä pidettiin puheita ja taputettiin. Kiinan SWATkin oli paikalla. Ei hajuakaan mistä oli kyse.

Munkkien perässä käveltiin bussipysäkille ja ajeltiin takaisin kaupunkiin. Junamme lähtöön oli pari tuntia, joten ehdimme helposti syömään.

En tiedä mitä myyvät, mutta Oulu!

Hieman ennen bussiasemaa löydettiin ravintola joka oli avoinna. Tuntui lähes Espanjalta, jos haluaa ruokaa, on hyvä tietää milloin on paikallisten ruoka-aika. Ravintolan pitäjä ihastui vauvaamme ja lahjoitti hänelle pehmolelun, jota hänen oma lapsensa ei enää käyttänyt. Muutenkin kiinalaiset ovat olleet todella innoissaan vauvasta. En tiedä johtuuko se vauvasta, mutta ennen hieman tylyn oloiset kiinalaiset tuntuvat nyt todella sympaattisilta.

Kyllä oli pettymys suuri, kun ekan kerran avattiin tuollainen kaappi kylmän jääkahvin toivossa. Kaikki jääkahvit säilytetään täällä tuollaisessa "uunissa" +39 astetta tuskin on paras säilytyslämpötila, paras nauttimislämpötila se ei ainakaan ole...

Metroasemalta sai tuorepuristettua appelsiinimehua automaatista.


Joskus kuullut, että mitä väliä mun tekemisillä, kun miljardi kiinalaista... Ei välttämättä pidä paikkaansa, täällä on kuitenkin edistyksellinen kierrätyssysteemi, kaikki mopot toimivat sähköllä, sähköpyöriä jne.


maanantai 6. tammikuuta 2020

Chengdu Research Base of Giant Panda Breeding


Tämä kuuluisa tutkimuskeskus avattiin 1987 kuuden luonnosta pelastetun pandan kanssa. Sittemmin pandoja on syntynyt täällä toista sataa ja keskuksessa majailee tätä nykyä kymmeniä pandoja, isoja ja pieniä. Keskuksen lähelle pääsee kätevästi metrolla ja metroasemalta bussilla keskuksen portille.

Pandanruoan keskellä. Bambua tarvitaan paljon, sillä pandat ovat tunnetusti perin nirsoja. Keskus ei ollut ihan esteetön, mutta kaikkien normipandojen luokse päästiin. Punaisia ei lähdetty katsomaan, sillä portaita näytti olevan paljon ja vauva oli juuri nukahtanut päiväunille.

Siinä niitä sitten on. Vauva oli pandoista yllättävän innoissaan ja ovathan ne söpöjä. Yksin ei tarvinnut olla, väkeä oli valtavasti siellä mistä pandoja saattoi nähdä, suurin osa kiinalaisia.

Asunnonmyyjätyttö jonka kanssa juttelin päiväkahvilla oli surullinen siitä, ettei pandoja saanut paijata. Meidän mielestämme se oli enemmän, kuin hyvä asia. Yllättävän kovahintaisa olivat asunnot alueella jossa majoituimme. Neliöhinta uusissa asunnoissa oli n. 2500€. Suomen tasoa siis, vaikka keskiluokan tulot ovat ehkä kolmanneksen Suomen vastaavista. Tyttö tienasi asuntojen katumarkkinoinnista 14€ päivässä, hän opiskeli psykologiksi.

Pandat ovat erittäin päteviä kiipeilijöitä.

Pikkupandat päivänokosilla, kuten suurin osa muistakin pandoista. Oltiin saavuttu kymmenen aikaan, mikä oli vähän turhan myöhään.

Jokunen tunti käveltiin ristiin rastiin, nämä taisivat olla viimeiset pandat jotka näimme. Syöntihommat oltiin hoidettu pois juuri ennen keskukseen tuloa, mutta kahvia alkoi yhdessä vaiheessa tehdä mieli. Käännyttiin kuitenkin ympäri kahvilan ovella, sillä kupposesta olisi joutunut pulittamaan lähemmäs kymmenen euroa. Family marteista saa Chengdun hintalaatusuhteeltaan parasta kahvia. Oikeita papuja jauhavasta koneesta americano maksaa 1,5€.

Pandan luuranko.

Pandan kasvukäyrä

Pandakeskuksen jälkeen ajeltiin New Century Global Centeriin. Tästä on Vesa Keskinenkin kateellinen. Wikitravel väittää maailman suurimmaksi rakennukseksi.


Hotellien ja kauppakeskuksen lisäksi täältä löytyy muunmuassa vesipuisto ja luistinrata.

Herättää luottamusta

Olihan se iso, mutta aika hiljainen. Toivottavasti ei päädy uusien ja hylättyjen rakennusten listalle, niitä kiinassa riittää.

Suomen kiinalaisen kaltaista kiinalaista, sellaisen erittäin tasokkaan. Harmillisen moni kiinalainen on suomessa unohtanut miltä kiinalainen maistuu. Tai sitten he vain menevät siitä mistä aita on matalin, kun kerran swet and sour purkin ja paistettujen kanasuikaleiden seos menee kaupaksi.

Tässä on parasta mitä Chengdu tarjoaa - Hotpot. Ravintolan nainen opasti hyvin miten dippisoosi kuuluu tehdä. Sekä sen, että kasvikset kuuluvat tuonne keskelle veteen ja liha tuonne tuliseen maustehässäkkään. Noin niinkuin karkeasti jaoteltuna.