Hotellini sijaitsi Islamilaisessa Kairossa, joten moskeijoita on paljon, muutenkin mukavan vanhaa.
Ostettuani Kairon kartan yliopiston kirjakaupasta tulevaisuutta varten, suuntasin ihailemaan Niiliä.
Miehet polttelemassa sheeshaa, itse en ole vielä kokeillut. Pian tämän jälkeen löysin mukavan oloisen ruokapaikan ja alkuvaikeuksien jälkeen sain tilattua: "Something normal food, just normal food" ja rahastaja nyökkäili ymmärtäväisesti ja pyysi istumaan. Uudessa kultturissa on joskus vähän hankalaa, kun ei oikein ymmärrä mitä kippoja kuuluu näytellä ja mitä juuri tämän näköinen paikka tarjoaa. Tilaus kuitenkin onnistui loistavasti, sillä sain kipon etikkavihanneksia, kastiketta, pari keitettyä munaa ja kasan ohuita rieskoja. En ollut ihan varma miten tätä kuuluu syödä, joten tein täytettyjä rullarieskoja aluksi, kunnes paikalle tuli toinenkin ruokailija, jolta matkin tavan repäistä rieskasta palanen ja kahmaista sillä kastiketta ja vihanneksia, aivan kuten intialaisissa ravintoloissa. Hyvää ja hinta ilahduttavat 5 Epuntaa, näissä paikoissa vierailen jatkossakin, kastikkeita oli montaa eri sorttia kokeiltavaksi, kuten myös vihanneksia.
Kuuden aikoihin otin vanhan Ladataksin hotellilta linja-autoasemalle (20Ep). Muuten ihan hieno auto, mutta se mihin turvavyö laitetaan kiinni jäi käteen laittaessani vyötä paikoilleen. Täällä käyttäisi mielellään turvavyötä, sillä liikenne on kaoottinen, kuten kaikkien kehitysmaiden pääkaupungeissa ja kaikki, paitsi aivan uusimmat autot ovat lommoilla, yli 20 vuotta vanhat näyttävät aivan siltä, kuin niillä olisi ajettu kevyttä jokkista.
Linja-autoasemalla olin hyvissä ajoin aivan tarkoituksella, jotta saan varmasti lipun. Istuskellessani näin, kun ehkä minun ikäiseni pariskunta istahti läheiselle betonikivetykselle linja-autoaseman sisällä. Mies istui ensin ja kun nainen aikoi istua miehen vasemmalle puolelle, jossa oli hyvin tilaa, mies taputti kädellään oikelle puolelleen, jossa oli tilaa juuri yhdelle ihmiselle, ennen kuin kivetys loppuu, nainen istuikin tälle puolelle. Ilmeisesti siksi, ettei vain kukaan toinen mies istu naisen lähelle. Alistaminen on arjen pieniä tekoja, vai miten se oli...
Vanha linja-auto lähti vain puoli tuntia myöhässä ja matka meni pidempiä ja lyhyempiä toveja nukkuessa. Kerran pysähdyttiin tauolle, jotka näyttävät olevan kaikkialla maailmassa samanlaisia. Pieni osa ihmisiä jää linja-autoon, osa lähtee vessaan ja osa miehistä painuu ojanvarteen. Tämän jälkeen osa polttelee tupakkia, tai vain seisoskelee ja jotkut ostavat hieman matkaevästä. Pienenä paikallisena erikoisuutena yksi mies tilasi sheeshan polteltavaksi.
Perillä Siwassa oltiin 7 aamulla. Kävelin toiseen päähän kaupungin keskustaa (n.500m) ja otin huoneen Cleopatra hotellista 20 Ep:lla, ikkunasta on komea näkymä vanhan kaupungin raunioihin. Perjantaista lähtien tämäkin hotelli on täyteen varattu, kuten kaikki muutkin joista olen kysynyt, sillä maanantaina on vuoden tärkein ja ilmeisesti kaupungin ainut festivaali, saatta siis olla, että pitää häipyä kaupungista tuolloin.
Kuuluisia Siwa dateseja, itsekkin ostin kilon laatikon kuivattuja (8Ep) ja kieltämättä ovat hyviä.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli Oraakkelin temppeli, joka on rakennettu reilut 500 vuotta eaa. Alexanteri suuri vieraili täällä 332/1 eaa, mm. kysyäkseen onko hän Zeuksen poika ja persialainen kuningas lähetti 50 tuhannen miehen armeijan tuhoamaan temppelin, jotta saisi hiljennettyä kuuluisan Oraakkelin. Tätä suurta armeijaa ei kuitenkaan enää koskaan nähty, kun se oli lähtenyt ylittämään suurta hiekka-aavikkoa, joka erottaa Siwan ja Farafran keitaat, todennäköisesti miehet ovat hautautuneet hiekkamyrskyn alle, mutta heitä ei ole löydetty vaikka legendaarista armeijaa etsitään vielä nykypäivänäkin.
Oraakkelin temppeli (huonosti restauroitu 1970-luvulla). Taustalla näkyy keitaan palmuja, jotka päättyvät Gebel Dakrurin vuoreen, jonka takaa alkaa Great Sand Sea, suuri hiekka-aavikko. Täällä sain olla yksin tunnin, kunnes italialainen turistilauma saapui paikalle jalla jalla huutavan oppaansa perässä, viimeisenä tuli pienellä sarjatuliaseella varustautunut mies, musta puku päällä, tämä henkivartija jäi varjoon kanssani ja kertoi innostuneesti, että hänellä on suomalainen puhelin, kerrottuani olevani Suomesta. Hän myös valitti, että on kuuma, mutta pukua on pakko pitää töissä.
Toinen suurista suolajärvistä
Asutus täällä näyttää siltä kuin olisi siirtynyt vuosisatoja taaksepäin.
Cleopatra pizza. Ei voita italialaista, mutta ihan Suomen tasoa ellei parempikin (15Ep).
2 kommenttia:
Tahtoo tommoset tuolin ja pöydän! Opettelehan käyttämään sheeshaa mutta älä käytä liikaa. Opille olis toivon mukaan käyttöä.
P.S. Kyllä Rooma näyttää kiinnostavlta, paljon katsottavaa. Mutta kun katselee tätä, ymmärtää hyvin sun kommentin siitä jostakin tavallisuudesta, (tylsyydestä?), verrattuna eri kulttuurin kiehtovuuteen.
Lähetä kommentti