Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Anlong Veng

Surinissa ensimmainen minibussikuski ei ollut kiinnostunut ottamaan mua kyytin, ison rinkan takia. Seuraavalle kuskille tama ei kuitenkaan ollut mikaan ongelma, joten paasin mukavasti rajalle 60b hintaan. Rajalla kaikki sujui hienosti. Viisumin sain oikeaan 20$ hintaan, eika minkaanlaisia "toimenpidemaksuja" kyselty. Sitten alkoivat ongelmat. Ainoa kulkupeli eteenpain oli jaettu taksi, ketaan ei kuitenkaan ollut jakamassa sita. Kuskit sanoivat, etta muita tuskin ilmestyy, silla Thait eivat tule uutenavuotena, vaan juhlivat kotona perheensa kanssa, 6-7 aikaan aamulla liikennetta on vahan, muttei enaa puolenpaivan jalkeen. 2500b hintaan paasisin Siem Reappiin, mutta Anlong Vengiin meneva tie on niin huonossa kunnossa, sateiden takia, ettei kukaan heista lahde sinne. Mina jain istuskelemaan rinkan paalle ja juttelemaan/neuvottelemaan kuskien kanssa. Kohta paikalle saapui kuski, joka sanoi, etta pystyy ajamaan Anlong Vengiin, mutta hinta on sama 2500b, koska han joutuu ajamaan joka tapauksessa Siem Reappiin. Kysaisin paljonko se on dollareina ja pienen empimisen jalkeen hinnaksi ilmoitettiin 55$, laskeskelin dollarikyydin olevan halvempi, joten neuvottelut jatkuivat dollareilla. Yksi kuskeista ihmetteli miksen tullut itaisemmalta raja-asemalta Kambodzaan, silla sielta Anlong Vengiin on vain 10km, kun taalta on 80km. Tama oli toki kaynyt mielessa, mutta Thaimaan puolella kyydin saaminen talle raja-asemalle on vaikeampaa. Tunnin neuvottelujen jalkeen muita ei ollut ilmestynyt, ainoastaan muutamat lankkarit olivat kayneet rajalla pyorahtamassa, jotta saavat olla uudet 15 paivaa Thaimaassa. Tassa vaiheessa kuski suostui lahtemaan 40$ hinnalla Anlong Vengiin ja paasin kalliisti liikkeelle. Tie oli kieltamatta todella huonossa kunnossa koko matkalta ja sita korjattiin parasta aikaa, Unarissa kayneille voi sanoa, etta tie oli paikoin huonommassa kunnossa, kuin konkaan tie.

Anlong Veng on pieni kaupunki (kyla), josta loytyivat tahanmennessa iloisimmat ja ystavallisimmat ihmiset koko reissulla, uskomatonta kun miettii maan historiaa. Ensin majoituin 6$ huoneeseen, mutta seuraavana aamuna vaihdoin Phnom Dangrek guest housen 5$ huoneeseen, en niinkaan hinnan takia, vaan koska taalta loytyy lansimainen vessa, aasialainen malli ei oo mun suosikki. Guest housen pitajat ovat todella ystavallisia, kun pesetin pyykkia ja kysyin paljonko olen velkaa, hymyileva nainen vastasi "up to you", mulla ei ole kasitysta paljonko pyykinpesu taalla maksaa, joten maksoin suurinpiirtein sen mita Thaimaassa olisin maksanut. Pari paivaa kulutin vain kylalla pyorien ja elamanmenoa ihmetellen. Yhden lansimaalaisen miehen olen nahnyt, mutta muita ei taida kaupungista loytya, englantia puhutaan silti paremmin, kuin Thaimaan pikkukaupungeissa. Kambodzassa kun ollaan, myos aseet ovat ilmestyneet katukuvaan. Markkinoilla korukauppojen lahella istuskeli mies taittoperaisen AK-47:n kanssa, skootteriretkella (tarina erikseen) pysahdyttiin guest houseen juomaan jaateeta ja poydalla oli isokaliberinen kivaari, matkalla nain sotilaita (yks otti rennosti riippumatossa) tienvarressa ja kaikilta loytyi AK-47:kat. Sotilaita nakyy muutenkin todella paljon, joten joukkoja on keskitetty alueelle. Tama johtuu rajakiistasta Thaimaan kanssa ja on hyvinkin mahdollista, etta maat ottavat yhteen lähitulevaisuudessa, pienta ammuskeluahan on ollut jo Preah Vihearin alueella.


Anlong Vengin keskusta


Melkein jokaisesta kojusta loytyy tietenkin riippumatto, jossa myyja levyttelee.


Jutellessani eraan myyjan kanssa, viereisen talon lapset tulivat innoissaan ihmettelemaan ulkomaalaista.


Paikallinen grilli


Kavelin kaupungilla, kun kaksi nattia myyjaa vilkutti kojusta. Mulla oli sopivasti nalka, joten menin katsomaan olisko tytoilla jotain syotavaa, vaikka koju nayttikin enemman juomakojulta. Munia loytyi, joten sen enempaa ajattelematta istahdin poytaan. Ensimmaisen munan avatessa tajusin, etteivat nama tietenkaan ole tavallisia munia. Laosin munat olivat kevytta tavaraa naihin verrattuna, sikio oli hyvin kehittynyt ja kaula, paa ja silmat erottuivat hyvin. Enhan mina tietenkaan kehdannut jattaa kokonaan syomatta, mutta toista munaa syodessa alkoi sen verran tokkia, etta jatin syomatta loppuun.


Lintuflunssa on taalla muutakin, kuin kahvipoytien kauhistelun aihe.


Hedelmakoju


McDonaldsia ei loydy onneksi viela joka kaupungista, mutta viela en ole paassyt niin syrjaiseen paikkaan, etten voisi Nokiaa ostaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos teksteistä ja ihanan monista kuvista. Nautiskelen jutun kerrallaan! Osaavat iloiset ihmiset onneksi elantonsa hankkia ;) Tulee mieleen Konkään tie 20v sitten, kun piti isäs kulkea edeltä jalkasin näyttämässä, mistä piti ajaa. Tosi runsaita kojuja ja kauniita ihmisiä, etenkin toi hedelmäkoju nostaa veden kielelle, munat ei.

Anonyymi kirjoitti...

Söpö pikkulapsi! Ja vähemmän söpöjä munia...