Anlong Veng on pieni kaupunki (kyla), josta loytyivat tahanmennessa iloisimmat ja ystavallisimmat ihmiset koko reissulla, uskomatonta kun miettii maan historiaa. Ensin majoituin 6$ huoneeseen, mutta seuraavana aamuna vaihdoin Phnom Dangrek guest housen 5$ huoneeseen, en niinkaan hinnan takia, vaan koska taalta loytyy lansimainen vessa, aasialainen malli ei oo mun suosikki. Guest housen pitajat ovat todella ystavallisia, kun pesetin pyykkia ja kysyin paljonko olen velkaa, hymyileva nainen vastasi "up to you", mulla ei ole kasitysta paljonko pyykinpesu taalla maksaa, joten maksoin suurinpiirtein sen mita Thaimaassa olisin maksanut. Pari paivaa kulutin vain kylalla pyorien ja elamanmenoa ihmetellen. Yhden lansimaalaisen miehen olen nahnyt, mutta muita ei taida kaupungista loytya, englantia puhutaan silti paremmin, kuin Thaimaan pikkukaupungeissa. Kambodzassa kun ollaan, myos aseet ovat ilmestyneet katukuvaan. Markkinoilla korukauppojen lahella istuskeli mies taittoperaisen AK-47:n kanssa, skootteriretkella (tarina erikseen) pysahdyttiin guest houseen juomaan jaateeta ja poydalla oli isokaliberinen kivaari, matkalla nain sotilaita (yks otti rennosti riippumatossa) tienvarressa ja kaikilta loytyi AK-47:kat. Sotilaita nakyy muutenkin todella paljon, joten joukkoja on keskitetty alueelle. Tama johtuu rajakiistasta Thaimaan kanssa ja on hyvinkin mahdollista, etta maat ottavat yhteen lähitulevaisuudessa, pienta ammuskeluahan on ollut jo Preah Vihearin alueella.

Anlong Vengin keskusta

Melkein jokaisesta kojusta loytyy tietenkin riippumatto, jossa myyja levyttelee.

Jutellessani eraan myyjan kanssa, viereisen talon lapset tulivat innoissaan ihmettelemaan ulkomaalaista.

Paikallinen grilli

Kavelin kaupungilla, kun kaksi nattia myyjaa vilkutti kojusta. Mulla oli sopivasti nalka, joten menin katsomaan olisko tytoilla jotain syotavaa, vaikka koju nayttikin enemman juomakojulta. Munia loytyi, joten sen enempaa ajattelematta istahdin poytaan. Ensimmaisen munan avatessa tajusin, etteivat nama tietenkaan ole tavallisia munia. Laosin munat olivat kevytta tavaraa naihin verrattuna, sikio oli hyvin kehittynyt ja kaula, paa ja silmat erottuivat hyvin. Enhan mina tietenkaan kehdannut jattaa kokonaan syomatta, mutta toista munaa syodessa alkoi sen verran tokkia, etta jatin syomatta loppuun.

Lintuflunssa on taalla muutakin, kuin kahvipoytien kauhistelun aihe.

Hedelmakoju

McDonaldsia ei loydy onneksi viela joka kaupungista, mutta viela en ole paassyt niin syrjaiseen paikkaan, etten voisi Nokiaa ostaa.
2 kommenttia:
Kiitos teksteistä ja ihanan monista kuvista. Nautiskelen jutun kerrallaan! Osaavat iloiset ihmiset onneksi elantonsa hankkia ;) Tulee mieleen Konkään tie 20v sitten, kun piti isäs kulkea edeltä jalkasin näyttämässä, mistä piti ajaa. Tosi runsaita kojuja ja kauniita ihmisiä, etenkin toi hedelmäkoju nostaa veden kielelle, munat ei.
Söpö pikkulapsi! Ja vähemmän söpöjä munia...
Lähetä kommentti