Suez

Kairoon saavuin joskus kuuden aikoihin. Bussi ei pysahtynyt linja-autoasemalle, vaan jonnekkin muualle. Hieno aloitus paivalle, kun paasee neuvottelemaan unisena taksikuskien kanssa, vielapa tietamatta lainkaan missa pain Kairoa on. Taksihaslari ehdotti ensin 25Ep hintaa linja-autoasemalle, josta paattelin, etta ei voida olla hirvean kaukana. Sanoin aluksi etten tarvi taksia, silla on yleensa halvempaa pysayttaa yksi, eika lahtea naiden innokkaimpien odottajien mukaan. Halusin kuitenkin hetken katsella ymparilleni ja herata kunnolla, joten jain paikoilleni, mihinkaan ei ollut kiire. Haslari jatkoi kyydin tarjoamista, joten sanoin, etta olen valmis maksamaan 10Ep. Haslari vannoi Allahinkin nimeen, ettei tama ole mahdollista ja nyt on aamu, joten kyyti maksaa enemman ja matka on pitka. Tiputtaen hinnan 20Ep:hen. Sanoin, etta tiedan 10Ep:n olevan oikein hyva hinta ja hieman kyseenalaistin sen, etta aamulla kyyti on muka kalliimpi, lisaa hopotysta ja hinta tippui 15Ep:hen, sanoin edelleen ei ja lopulta nostin rinkkani ja sanoin lahtevani syomaan, tassa vaiheessa ihan miellyttava haslari sanoi ok, tule tanne ja ohjasi minut taksiin. Matkaa oli kai pari kilometria, joten kymppi oli ihan ok hinta minulle, paikalliset maksavat silti vahemman.

Linja-autoasemalla istuin alas miettimaan minne lahden. Vaihtoehtoina St. Katherinen, silla halusin kiipeamaan Sinai vuorelle tai pysahtyminen ensin Sueziin. Paadyin Sueziin, silla sinne menee busseja vahintaan tunnin valein, mutta vuorelle ainoastaan yksi paivassa, kello yhdeltatoista, joten melkein neljan tunnin odottaminen ei houkutellut. Bussi lahti kahdeksalta ja matka meni torkkuessa. Kuski oli ilmeisesti melkoinen tupakkamies, silla han vain pysahtyi yhden kioskin kohdalla, nosti kaksi sormea pystyyn ja kioskin poika juoksi hanelle samantien pari askia Cleopatraa.

Suezin linja-autoasemalla paasin taas neuvottelemaan taksikuskien kanssa, matkaa oppaasta katsomalleni hotellille oli n.7 kilometria. Ensimmainen kuski tarjosi kyytia 20 punnalla, eika halvemmalla voi lahtea, joten kavelin suoraan taksille joka oli jo lahdossa ja tarjosin kymppia. Kuski sanoi ok, muttei oikein tiennyt minne tarkoitin, joten han tarkisti asian ensimmaiselta kyydin tarjoajalta. Hieman keskustelua arabiaksi ja kuski totesi aijaa, se on niin pitkalla ja sanoi ettei kymppi riita. Sanoin, etta suostuit jo kymppiin, jolloin kuski tarjosi 15Ep:n hintaa, tama kelpasi minulle. Kuskini antoi levean hymyn ensimmaiselle kuskille ja lahdettiin ajamaan. Kuski oli hyvin puhelias ja sanottuani olevani Suomesta kuski hymyili ja nosti peukun pystyyn, Suomi on hieno maa ja Nokia, todella hyva puhelin, minullakin on Nokia ja naytti puhelintaan. Vahintaan joka toinen sanoo Nokia, sanottuani olevani Suomesta, kuulemma todella suosittu kannykkamerkki taalla. Mina kiittelen aina ja myotailen. Kuski kyseli kovasti kaikkea, myos mielipidettani Israelista, sanoin etten ole koskaan kaynyt ja heitin kysymyksen takaisin. Kuski sanoi, se on vahan niin ja nain, Israel on Egyptin ystava, mutta ei hyva palestiinalaisille. Seuraavaksi kuski kysyi mielipiteeni jenkeista, sanoin taas, etten ole kanyt, mutta olen tavannut paljon mukavia jenkkeja. Johon kuski nyokytteli, etta amerikkalaiset ihmiset ovat todella hyvia, han on tavannut paljon amerikkalaisia, mutta hallinto on todella paha, sanoin, etta varsinkin Bush, jonka jalkeen haukuimme miehen yhteistuumin. Obamasta mies ei oikein viela tiennyt, saattaa olla jopa hyvakin tai sitten ei, aika nayttaa, enemman kuitenkin naytti ettei han pitanyt uudestakaan presidentista. Carter ja Clinton olivat olleet hyvia presidentteja, mina sanoin, etta olen liian nuori sanomaan kummastakaan mitaan.


Hotellini. Huone maksoi 45Ep, telkka ja parveke loytyy, kylpyhuone on kaytavalla.


Parvekkeelta on nakoala kanavalle. (bongaa laiva)


ja Punaiselle merelle.


Iltapaivalla lahdin katsomaan kanavaa, komian nakosta, kun valtavia aluksia valuu jatkuvalla syotolla kanavasta ulos.





Kanavalla minulle tuli juttelemaan tama poikalauma ja he halusivat, etta otan heista kuvan. Toinen oikealta puhui hyvin englantia ja kertoi osaavansa myos hieman ranskaa, ei huonosti tuon ikaiselta, poika naytti englanninkirjaansa, joka oli ensimmaista vuotta opiskeleville. Myos pari minua hieman nuorempaa miesta tuli kysymaan voisivatko he ottaa kuvan kanssani ja mina sitten poseerasin molempien kanssa vuorotellen.

Valilla kavin syomassa, tama ei ole minkaanlainen turistikohde, joten englanninkielisia ruokalistoja on turha etsia normaaleista ruokapaikoista, myos numerot ovat arabiaksi. Onneksi ihmiset puhuvat hieman englantia, joten sain tilattua vaivattomasti jotain ruokaa ja myyja ehdotti kanaa, otin puolikkaan ja sain myos leipaa ja vihanneksia (17Ep + jatin 3Ep tippia)


Auringonlaskun jalkeen puistossa olleet miehet huitoivat minut luokseen ja selvisi, etta he olivat Aasiassakin kayneita merimiehia, nykyaan luotseja, kuulemma suomalaisiakin laivoja (kasittaakseni tankkereita) on kanavassa nakynyt jonkin verran viela 5-6 vuotta sitten lastinaan puuta, mutta enaa ei juuri koskaan. Arvelin taman johtuvan siita, etta Suomen lippu on kaynyt liian kalliiksi ja alukset ovat vaihtaneet lippua, miehet nyokyttelivat ja vaikuttivat tyytyvaisilta, etta maakrapu tietaa jotain merimiesten asioista. Eurooppalaisia ja varsinkin intialaisia merimiehia he kehuivat kovasti, luotettavaa porukkaa, mutta filippiinot 45-vuotta merilla ollut mies haukkui epaluotettaviksi paskiaisiksi. Samalla mies haukkui ilmeisesti jonkin viranomaisen, joka oli takavarikoinut hanen veneensa ja henkilokortin, jatin kysymatta miksi, silla mies silminnahden kiihtyi tata kertoessaan, taisi vituttaa aika kovasti. Huomenna asia kuulemma kuitenkin selviaa ja han saa korttinsa ja veneensa takaisin, jonkun tutun pomon avustuksella.