Aamu alkoi kävelyllä Taitu hotellille. Olin sopinut samaan aikaan lipputoimistolle sattuneen kanadalaisen naisen kanssa, että jaamme kyydin Meskel aukiolle, josta bussit lähtevät. Hän oli menossa Gondariin ja minä Mekeleen, mutta tällä ei ollut väliä, sillä kaikki pitkänmatkan bussit lähtevät mukavasti viideltä aamuyöstä. Taksi yhteensä 200b.
Aukiolla olimme check in aikaan 4.30, mutta yhtään bussia ei näkynyt. Istuimme odottamaan, aukiolla oli muutakin porukkaa, selkeästi odottamassa busseja. Pian alkoikin saapua Selamin busseja ja viiden aikoihin myös Skyn. Naisen bussikin saapui ja hän toivotti uskoa, että kyllä se minukin vielä saapuu.
Ei saapunut. Minulle tuli joku mies sanomaan, että Mekellen bussi on peruttu, voin ehkä mennä Selaman bussilla. Vähän haiskahti, joten lähdin miehen kanssa Gondarin bussin rahastajalta asiaa varmistamaan ja tämän jälkeen juoksujalkaa kohti Selamin busseja, miehellä lippurahani kädessä. Mekelen bussi oli kuitenkin jo lähtenyt. Mies pahoitteli ja kehoitti hakemaan lipputomistolta rahat takaisin. Ei auttanut muu, kuin ottaa taksi (200b) takaisin Baroon, josta sain huoneeni takaisin.
Päivän valjettua lähdin aamiaiselle. Minulle ei ensin meinattu myydä tätä annosta, mutta sitten kuitenkin myytiin. Ruoan saavuttua katsoin lautasta ja mietin, että ostin sitten lautasellisen paistettua kanaa aamiaiseksi. Upotettuani haarukan ruokaan huomasin ilokseni, että nämä olivatkin leivän paloja, joita oli pyöritelty kastikkeessa. Pohjalla oli hieman lihaakin. Tätä saattoi sanoa herkulliseksi. Pitääpä joskus kokeilla kotonakin, ei tarvita kuin hieman tulinen soosi ja vaaleaa leipää. Huomaa, että kehitys on saapunut Etiopiaan, kaikki asiakkaat räpläävät älypuhelimia.
Jälkiruoaksi kävin tilaamassa kahvin ja kermaleivoksen (35b). Leivokset ovat usein ulkomailla pahoja, mutta täällä herkullisia, aivan kuin suomalaiset. Kermaleivosta syödessäni huomasin kymmenkunta katulasta nukkumassa kadun toisella puolella, melkoinen kontrasti. Mikä lopulta erottaa kermaleivosta syövän ja kadulla likaisena ja nälkäisenä nukkuvan? Ainoastaan sattuma. Ainakaan minä en ole tehnyt mitään asemaani päästäkseni ja harvemmin katulapsikaan on väärillä valinnoilla kadulle päätynyt.
Aamiaisen jälkeen oli aika hankkia simkortti. Täällä niitä ei myydä kioskeissa, vaan sellainen pitää hankkia Ethiotelecomin konttorista. Kuvan huone oli bisnesasiakkaille, tämä selvisi jonotettuani kymmenen vuoronumeron verran. Oikeassa huoneessa jonotettuani hieman kauemmin, minulle kerrottiin, että passin kopio ei riitä, pitää olla alkuperäinen. Ei muuta kuin hakemaan puolen kilsan päästä ja taas jonottamaan.
Täytettyämme virkailijan kanssa lomakkeita ja hänen otettua minusta kuvan (passinkopiota ja passikuvaa ei tarvittu) sain 4g-simkortin 30 birrillä, kortti sisälsi melkein saman verran rahaa ja puoli gigaa dataa. Yllätyksekseni 4g myös toimi.
Liittymän saatuani hain Skylta rahat takaisin. Bussi oli kuulemma mennyt rikki. Selaman toimisto sijaitsi Meskelin aukiolla, jonne ajelin tuollaisella minibussilla. Hintaa matkalla oli "kymppi eiku viitone". Paikalliset tais maksaa 2-3b. Selamalta sain lipun seuraavalle aamulle 485 birrillä.
Seuraavaksi Red Terror Martyrs Memorial Museoon. Museo kertoo ihmisoikeusrikoksista, joita Derg niminen juntta teki Etiopiassa Mengistu Haile Mariamin johdolla vuosien 1974 ja 1991 välillä. Ihmisoikeusrikoksia tapahtui koko hallintokaudella, mutta laajimmat puhdistukset tehtiin vuosien 1977 ja 1978 välillä. Mengistun uhrien määrää on vaikea arvioida, sillä Etiopiassa käytiin hänen valtakaudellaan sotia ja osaksi niistä johtuva nälänhätä tappoi satoja tuhansia (sotilasmenoihin meni yli puolet valtion budjetista). Mengistun juntta syrjäytti Haile Selassien nälänhädästä johtuneiden levottomuuksien ansiosta, mutta oli 10 vuotta myöhemmin aiheuttamassa pahempaa nälänhätää, joka näkyi Suomessa ja kaikkialla maailmassa (Live Aid). Kuuluisat kuvat nälkäänäkevistä lapsista ovat juuri Pohjois-Etiopiasta tältä ajalta.
Museossa esiteltiin erilaisia kidutusmenetelmiä, vastaavia joita olen nähnyt ikävän monessa maassa.
Mengistulla oli kidutus- ja tappolaitoksia ympäri maata. Niissä tapettiin arviolta yli puoli miljoonaa toisinajattelijaa. Mengistu ei erotellut uskon tai sukupuolen mukaan, vaan tappolistalle joutui yhtälailla nuoria, vanhoja, naisia, miehiä, kristittyjä ja muslimeja. Mengistu oli siitä erikoinen diktaattori, että hänen tiedetään suorittaneen paljon teloituksia omakätisesti.
Juntan syrjäytti lopulta Ethiopian People's Revolutionary Democratic Frontin kapinalliset, joiden johdolla Etiopiassa asiat paranivat ainakin jonkin verran. Tällaisissa museoissa on surullinen käydä, mutta ne ovat erittäin tärkeitä, sillä kansa, joka ei tunne menneisyyttä, on tuomittu toistamaan se.
Meskelin aukio.
Takaisin hotellille palasin pari kuukautta sitten avatulla metrolla. Tai skytrain tämä oikeastaan on, sillä ainoastaan viimeinen asema on maan alla. Skytrainin ovat rakentaneet kiinalaiset, jotka ovat sijoittaneet muutenkin paljon Etiopiaan. Talouskasvu on tällä hetkellä erittäin voimakasta ja tulevaisuus näyttää hyvältä, ainakin koulutetulle vähemmistölle. Talouskasvua vauhdittavat myös suuryritysten öljynpumppaukset somalialueilla. Näille alueille ei ole ilman viranomaisia lupa mennä (vedotaan turvallisuuteen, sillä alueella toimii terroristeja).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti