Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

perjantai 13. tammikuuta 2023

Negombo

Riadissa vietettyjen viiden yön jälkeen oli aika jatkaa matkaa. Viimeisenä päivänäkin satoi, joten päivä meni lusien. Ostareita ei jaksanut enää kiertää ja ulkona ei viihtynyt. Mutta kaikenkaikkiaan pysähdys oli erittäin mielenkiintoinen. Kansallismuseon takia pitää tulla vielä jonain päivänä takaisin. Muutaman vuoden päästä kaupunki näyttää hyvin erilaiselta ja liikkuminen on helpompaa, kun maailman laajin metroprojekti valmistuu. Kruununprinssi kehittää maata kovaa vauhtia. Saudit haluavat olla merkittävävässä asemassa öljyn loputtuakin.

Matka jatkui Sri Lankan airlinesilla. Lento lähti hieman myöhässä, sillä kone saapui Riadiin myöhässä. Taululla näkyi yksi isompi myöhästyminen. Pegasuksen 2.40 lähtevän lennon uusi lähtöaika oli 6.40...

Lentoemäntä kertoi, että viiniä ei saa ruoan kanssa, sillä oltiin vielä saudien ilmatilassa. Kansainvälisen ilmatilan saavutettuamme lentoemäntä toi lasillisen ilman eri pyyntiä. Loistava palvelu, tätä lentoyhtiötä voi suositella. Ruokakin oli hyvää ja stuertti jakoi ylimääräiset annokset halukkaille.

Colombon lentokentälle saavuttiin aikaisin aamulla ja jatkolentoni lähti vasta 12 tunnin päästä. Olin hakenut ilmaisen etransit viisumin valmiiksi netistä. Rajaviranomainen antoi maahantulolapun bumerangina takaisin, hotelli? Normaalisti kirjoitan tuohon kohtaan jonkin randomhotellin, jos minulla ei ole varausta, mutta nyt olin jättänyt sen tyhjäksi, enhän aikonut yöpyä maassa. Mies kysyikin tämän selitettyäni hämmästyneen näköisenä, miksi oikein lähden ulos? Ajattelin, että rannalla on mukavampi odotella lentoa, vastasin. Ei lisäkysymyksiä ja sain leiman.

Tuktuk Negomboon 2000 rupiaa (5€). 
Jäin pois kyydistä rantatiellä ja lähdin kävelemään aamiaispaikkaa etsien. Tätä paikkaa piti iäkäs rouva. Stereotypisesti ajattelin, että ruoka on hyvää ja olin oikeassa. Nainen valitteli, että turisteja on kovin vähän.
Jatkoin matkaa ja toivoin, että pian rannan näkisi tieltä. Negombon näyttivät vallanneen isot resorttikompleksit.
Resorttien välistä pääsi onneksi katsomaan rantaa ja kävelemään sitä pitkin, resortit eivät olleet aidanneet rantaviivaa. 

Pohjoispäädystä löytyi Honey Beach Rooms and restaurant. Päivä kului paikan riippumatossa, josta juttelin yhden työntekijän kanssa koko päivän lähinnä politiikasta ja matkailusta. Tai ei Cham varsinaisesti ollut paikan työntekijä, vaan oli tullut jeesaamaan edellisen päivän juhlien kanssa. Miehellä oli yrittäjäkokemusta ja työntekijäkokemusta monesta eri maasta. Negombossa on hänen muistaakseen suomalaisen aloittama mielenkiintoinen bisnes. Firmat hoitavat turisteille tuktukkortteja, opettavat ajamaan ja luonnollisesti myös vuokraavat lopuksi menopelin. Mielenkiintoinen tapa nähdä Sri Lankaa.

Cham kertoi, että eurooppalaiset turistit eivät ole vielä palanneet. Venäläisiä on melko paljon, mutta he eivät kuluta, kuten eurooppalaiset. Usein yksi perhe on ostanut talon ja majoittaa muita venäläisiä sinne, ruoka haetaan kaupasta ja tehdään itse. 

Sri Lankan talouskriisi on erittäin vakava. Esimerkiksi polttoaineen hinta on noussut 300%. Korona romutti koko maan talouden. Kerroin Tansanian kokemuksista, köyhissä maissa nähdään nälkää ympäri maailmaa, kun rikkaat linnoittautuivat norsunluutorneihinsa, eikä murusia enää tipahdellut. Sri Lankassa myös heroiiniongelma on kasvanut ja rikollisuus lisääntynyt, kun nuorilla miehillä ei ole tekemistä.

Kissakevennys.

Neljän aikoihin ajelin lentokentälle, Cham jatkoi samalla kyydillä kotiinsa. Lentokentältä sai todella hyvää kahvia. Papuja olisin ostanut, ellei seuraava kohteeni olisi Aceh, joka myöskin on kuuluisa kahvistaan. 

Kuala Lumpurin portti ilmoitettiin alle tunti ennen lennon lähtöä. Samoin oli tehty myös kahdelle muulle lennolle. Näille kaikille kolmelle lennolle piti mennä saman lisäturvatarkastuksen läpi. Aluksi homma toimi kauniisti jonottaen, mutta kun tuli viimeinen kuulutus ensimmäisenä lähtevälle Dohan lennolle, homma meni aivan sekaisin ja epämääräiseksi avopalloiluksi, jossa läpivalaisu ja henkilökohtainen turvatarkastus oli lähinnä pakollinen muodollisuus, välillä ihmiset pääsivät läpi vaikka laitteet piippasivat. Dohan lento lähti ainakin tunnin myöhässä, minun lentoni suurinpiirtein ajallaan.

Kuala Lumpurissa olin kahden aikaan yöllä ja suuntasin suoraan kakkosterminaalin kapselihotelliin. 

Tämä on perhekapseli, minun oli puolet pienempi.
Meinasin kirjoittaa tähän vitsikkäästi "Isommat ruudut?", mutta sitten ajattelin, ettei sellainen ole nykypäivänä sopivaa.

Ei kommentteja: