Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

keskiviikko 11. tammikuuta 2023

At Turaifi

 At Turaifin linnoitus oli historiallisesti merkittävin kohde Riadin pysähdyksellä, varsinkin kun kansallismuseo oli kiinni. Saudien ensimmäisen kaupungin nimi oli Diriyah ja sen perusti tänne 1446 Mani Al Muraydi, joka on nykyisen Saudisuvun esi-isä. 

Alue on avattu vasta kolme viikkoa sitten suurelle yleisölle ja edelleen ympäristö on yhtä raksaa. Tänne nousee vielä esimerkiksi viisi viiden tähden hotellia ja kaksi seitsemän tähden. 

Lipunmyyntikojua täällä ei ole, vaan 100 rialin lippu ostetaan netistä. Tuon lipun arvo hyvitetään täysimääräisesti alueen hienoissa ravintoloissa. Alue on saudien suosiossa, joten pöytävarausta suositellaan. Minulla sellaista ei luonnollisesti ollut. 

Pääsin kuitenkin onnekkaasti Sarabethissä suoraan pöytään. Edellisessä ravintolassa oli kerrottu, että jono on vain noin kaksi tuntia ja olin lähtenyt liikkeelle tyhjin mahoin (unirytmi vähän sekaisin, joten nukuin puolille päivin). Hyvä pasta ja kuplavesi kustansivat 84 rialia eli 21 euroa ja laskun sai kuitattua lipun QR-koodilla.
Silta Bujairi terracelta, eli ravintola-alueelta At Turaifiin.
Upeassa vastaanottokeskuksessa tarjoiltiin teetä ja taateleita.
At-Turaifi. Olin varannut ravintolassa istuskellessa ilmaisen englanninkielisen opastetun kierroksen, johon oli aikaa vain puolisen tuntia, joten istahdin linnan edustalle odottamaan. Paikkaan voi toki tutustua itsenäisestikin.

Tässä on paikan korkeimman osan seinä. Paikan järjestelyt ja esilletuonti olivat aivan maailman huipputasoa, mutta jonkinlaista konkreettista kuvaa, pienoismallia ja 3d-mallinnusta, miltä paikka on näyttänyt aikoinaan jäin jälkikäteen kaipaamaan. Ehkä sellainen löytyikin, mutta missasin sen. 
Koraani Saudien ensimmäisen valtakunnan ajalta 1727-1818. Tuolloin pääkaupunki oli täällä, seuraavien valtakuntien pääkaupungiksi perustettiin Riad. 
Imam Saud bin Abdulazizin miekka. Hän oli ensimmäisen valtakunnan kolmas hallitsia (1803-1814) ja ansaitsi Saud the Great lisänimen valloituksillaan. Hänen aikakaudellaan saudivaltakunnan rajat muistuttivat paljon nykyisiä rajoja. Pian hänen jälkeensä Ottomaanit valloittivat alueet ja Saudit jäivät odottamaan uutta kukoistusta.
Saudien kuninkaallinen sukupuu on yksi maailman suurimmista. Rungon yläpään suuressa laatassa on nykyisen kuninkaan nimi. 

Varsinkin iltavalaistuksessa paikka oli upea.
Arabianhevosille oli omistettu oma näyttely. Ovat aina olleet erittäin tärkeä osa arabikulttuuria.
Tämä kuja oli todella hauska. Kymmenet näyttelijät loivat aikamatkan menneisyyteen.
Kaikki oli toki arabiaksi, joten paljoa en ymmärtänyt.
Tässä ollaan lääkärissä.
Pimeän tultua saudien historia kerrotiin valoshown välityksellä.

Aika hieno. 
Englanninkielisiä esityksiä oli vain kaksi illan aikana ja missasin sen jonottaessani kalligrafistin luo, joka kirjoitti nimiä paperille.
Moctailbaari.
Tänne en jäänyt enää päivälliselle vaan tilasin uberin hotellin lähelle. Olihan hieno päivä.

Ei kommentteja: