Omaniin

Kuvassa perinteisesti mukaan lähtevä roina. Päivitystä tuli hieman, sillä jouduin ostamaan uuden superzoomkameran (50xzoom Olympus sp100ee). Lisäksi hankin Kalpityan snorklauspaikkojen kartoitusta varten kuivapussin ja virta-adapterin. Tuo Kalevan varavirtalähde oli poistettu rinkasta Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa, joten se ei päässyt pitkälle.

Itse reissu alkoi neljältä aamuyöstä, Tarjan kyydillä Oulun kentälle. Automaatti ei löytänyt toista lentoamme, mutta vanhanaikaisessa check inissä ystävällinen virkailija yhdisti Finnairin lentomme ja rinkat lähtivät suoraan Dubaihin. Kiire olisi tullut, jos niitä olisi joutunut Helsingissä uudestaan kirjaamaan.

Dubain lennolla Minna ehdotti paikkojen vaihtoa, kun niin innokkaasti kuikuilin ulos keskipaikalta. Maisemat olivat todella komeat. Ilmeisesti lensimme Georgian yllä.

Lumiraja jostain etelämpää.

Tarkkaan rajattu kaupunki.

Iranialainen ydinvoimala? Ei vaan Shahid Montazeri Power Plant, joka toimii kaasulla, oikeassa reunassa öljynjalostamo.

Dubain lennolla lähes kaikki kanssamatkustajat olivat lomalle meneviä suomalaisia. Muutama vauvakin oli menossa ensimmäiselle Lähi-Idän lomalle.

Jo laskeutuessamme näin maailman korkeimman rakennuksen (Burj Khalifa) ja melkein lähdimme metrolla katsomaan sitä vähän lähempää. Luovuttiin kuitenkin ajatuksesta, kun kuultiin, että pääsemme eroon rinkoistamme, vasta kolme tuntia ennen lennon lähtöä.

Melkein...

Hyvää intialaista lähtöaulan food cornerissa (25AED/6,4€)

Japanilaista viskiä? Hinnat 70 dollarista ylöspäin.

Jenkkinuuskaa.

Miksi me siellä intialaisessa kävimme? Kysyi Minna sushiliukuhihnan nähdessään.

Dubaista lähtiessä, näimme kaupungin valoloisteessa, myös Burj Khalifa näkyi hienosti. Näytti lähes, että kaarramme sitä kohti, kun otimme suunnaksi Omanin.

Finnairin kuuden tunnin lennolla hintaan sisältyi vesi, mustikkamehu ja kahvi. Oman Airin vajaan tunnin lentoon nämä.

Lentokentällä noistettiin ensimmäisenä rahaa. Toisena oli vuorossa sim-kortin hankinta. Sellainen irtosi 7 rialin (17€) hintaan, sisältäen gigan dataa ja enemmän puhetta, kuin tarvitsemme. Kolmanneksi menimme lunastamaan vuokra-automme. 150 eurolla saimme uuden Mazda kolmosen viideksi päiväksi. Käytyämme naarmut läpi lähdimme matkaan, navigaattori ei suostunut toimimaan, vaikka sitä varten olin simin ostanut. Alku ei näyttänyt hyvältä. Minä ensimmäistä kertaa automaattiauton ratissa väsyneenä vieraassa ajokulttuurissa ja Minna Google mapsista tulostetun kartan kanssa kartturina. Ulostulo oli eri, kuin olin olettanut, joten hukassa oltiin heti. Väsyneenä ja hermostuneena löysimme lopulta hotellille 2.30 ja painuimme nukkumaan.

Huone oli oikein kiva (Al-Saif Grand Hotel 23,5r/57€ sis. aamiainen)

Aamuinen merinäköala parvekkeelta, kun mieli oli taas paljon parempi.

Aamiainen oli oikein maittava ja sitä tarjoiltiin sopivan pitkään (8-12).

Mukavassa 30 asteen helteessä kohti Bahlaa. (ilmastointi toimii)