Sovittu aika oli kolmelta, mutta saavuttuamme jo kahdelta kaksi nuorta miestä tuli selittämään, että he ovat kyyditsijät ja voisimme lähteä heti. Halusin kuitenkin käydä vilkaisemassa ensin linnaa, jonne he ajoivat perässä. Vähän arvellutti, että ovatko nämä huijareita, joten kysyin mikä nimeni on. He eivät tienneet. Koitin soittaa leirin miehelle, jonka kanssa olin aiemmin sopinut kyydin. Hän ei vastannut, joten tuumaustauon jälkeen hypättiin tyypin kyytiin. Hän vei meidät oikeaan paikkaan aavikolle (tunnistin kuvista), jossa meitä oli vastassa bangladesilainen Abbas. Maksettiin kyyditsijälle vain puolet menopaluu hinnasta, joka oli suolainen 20r, eli 50 euroa. Istuttuamme kahville sain tekstiviestin "Olen Shellillä, missä te olette?". Vastasin, että leirin tyypiksi esittäytynyt mies toi meidät jo leiriin ja hän vastasi, että asia selvä. Olimme siis olleet huijarin kyydissä. Leirin omistava Obeid tunsi tyypin ja oli haukkunut tämän, ei ollut kuulemma ensimmäinen kerta. Pääsimme leirin omistajan kyydillä leiristä pois seuraavana päivänä. Seuraavassa päivityksessä lisää kyytien välisestä ajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti