Kalpitiya

Aamu alkoi aamiaisongelmalla. Booking.comissa luvattiin aamiainen, mutta paikan pitäjä sanoi, että se on B.comin virhe ja vain kalliimmat huoneet sisältävät aamiaisen. Saatiin myös pitkä kertomus, kuinka kallista kaikki on täällä. Sen jälkeen saatiin aamiainen.

Joka oli oikein hyvä. Ei kuulemma sellainen, joka kuuluu kalliisiin huoneisiin, mutta jotain.

Murkinoinnin jälkeen lähdettiin liikenteeseen. Täällä pitää muistaa varoa lehmiä.

Bad...

Kalpitiyan lähellä oleva merenranta ei miellyttänyt meitä.

Tuulinen ranta ja laguuni sopi paremmin kite surffaajille, joiden paikka tämä onkin. Lähdettiinkin etsimään etelämpää meille soveltuvaa paikkaa, jossa voisi rentoutua muutaman päivän. Hinnat ovat varsinkin täällä Kalpitiyan lähistöllä korkeita ja paikat täynnä hyvien tuulien ansiosta, joten meillä ei ollut syytä jäädä. Ei kiinnostanut homma niin paljon, että olisin mennyt kurssille, varmasti hauskaa, mutta vaatii paljon harjoittelua.

Suurin osa kite surffareista näytti olevan suojaisemman laguunin puolella, mutta meren puolellekkin oli muutama taitava uskaltautunut.

Etelään mentäessä ei jaksettu kauaa ajella päätietä, vaan käännyttiin kyläteille. Jotka olivat välillä oikeinkin ajettavassa kunnossa

Ja välillä Minnan piti hypätä pois kyydistä, kun mopo upposi hiekkaan.

Tältä mieheltä saatiin lounaaksi loistavat rotit kasviskastikkeella ja kyytipojaksi teetä.

Joulukuusi mallia Sri Lanka.

Olin ymmärtänyt, että täällä St. Annen kirkon edustalla voisi olla snorklauspaikka, jonne ei tarvisi mennä veneellä. Jätinkin Minnan rannalle ja lähdin katsomaan mitä merestä löytyy.

Tutkimusretki ei ollut onnistunut. Heikohko näkyvyys n. 5m ja pelkkää sinistä. En mennyt kuin parin sadan metrin päähän rannasta, sillä mitään viitteitä koralliriutan alkamisesta ei ollut. Lähistöllä oli sukelluskeskus, joten ajettiin seuraavaksi sinne.

Tuulivoimaloita + räjähtänyt lepakko = Putkonen on sittenkin oikeassa?

Sukelluskeskuksella kuultiin portugalilaisilta, että rannasta snorklausmahdollisuudet ovat hyvin heikot, sillä riutat ovat kaukana rannasta. Olin ollut oikeassa paikassa, mutta olisi pitänyt uida reilu kilometri lisää ulapalle. Muutenkin snorklaus on täällä ja koko Sri Lankassa vähän huonoa korallien osalta. Ne ovat pitkälti kuolleet läheltä pintaa ilmaston lämpiämisen ansiosta. Sukeltaessa näkee edelleen väriloistoa. Kalojen osalta tilanne on parempi snorklatessakin, sillä täällä ei ole massakalastusta kovinkaan paljoa.

Sukellukset maksaisivat 85$/2 tankkia sisältäen varusteet. Nainen suositteli meille yhdessä delffiiniretkeä, johon voisi sisällyttää snorklausta, se kustantaisi 12000r/80€/Vene. Lisäksi pitää maksaa 1300r/8,7€/hlö merimaksu viranomaisille. Sanoimme pistävämme harkintaan, jos löydämme kivan paikan asustella, niin voisihan sitä merillä käydä. Aloitimme etsinnän Kite house cafeesta, jonka pitäisi olla reppureissaajille hyvä paikka.

Kite House Cafeesta löysimme Sri Lanka/Espanjalaisen pariskunnan, joiden paikka oli oikein viihtyisän oloinen ja edullinen. 2400r/16€ mökistä ja 1600/10,5€ teltasta.

Rantakin näytti kivalta, vasemmalla laguuni, oikealla meri. Päätettiinkin tulla tänne seuraavana päivänä, mikäli jotain on vapaana. Kieran (sri lankalainen) pyysi soittamaan illalla, sillä hän ei ollut varma onko nukkumassa oleva ystävä lähdössä yhdestä teltasta. Lähdettiin takaisin kohti pohjoista ja toivottiin parasta, sillä toista yhtä kivaa paikkaa ei löydetty. Sri Lankalaiset majapaikkojen pitäjät ovat todella löytäneet Booking.comin, joten lähes kaikki paikat tuntuvat olevan netissä ja niihin kuuluisi tehdä varauksia. Varsinkin, kun Sri Lankassa on päällä todella kova turistibuumi. Ei oikein sovi meidän tyyliimme, mutta sopeudutaan.

Kissakuva

Kuollut kärmes. Toivottavasti reissun ensimmäinen ja viimeinen luikertelija, varsinkin Minnan mielestä.

Pieniä kalastusveneitä, joilla kalastetaan laguuneissa. Tuollaiseen saa purjeenkin.

Tämä niemimaa on hyvin moniuskonnillinen. Eniten näyttää olevan muslimeja, mutta myös buddhisteja, kristittyjä ja hinduja löytyy ja minä nappasin ne kaikki!

Varsinaista buddhatemppeliä emme löytäneet, mutta poliisiaseman alttari hyväksytään.

Vähän kylänraittia väliin. Päätiellä näimme kyltin argeologiselle nähtävyydelle ja lähdimme katsomaan sitä. Paikallisten avustuksella löysimme paikan.

Joka oli tämä. Metsittynyt kumpu, jonka keskellä oli pyöreä syvennys. Matka oli tälläkin kertaa mielenkiintoisempi, kuin varsinainen kohde.

Kalpitiyasta löydettiin hollantilaisten rakentama linna, joka on edelleen Sri Lankan laivaston käytössä. Linnan torneissa ja muureilla näkyikin sotilaita rynnäkkökiväärit käsissään. En uskaltanut mennä ottamaan kuvaa.

Päivälliseksi jo edelliseltä päivältä tuttua dolpinea. Paloiteltua leipää kastikkeessa, vihanneksia, munaa ja kanaa. Erittäin hyvää. Pitää alkaa Suomessakin pilkkoa rieskaa tai miksei ruisleipää ruoan pääraaka-aineeksi.