Mount Lavinia

Yöjunat olivat täynnä, joten päädyttiin kalleimpaan päiväjunaan. Lähtö kahden aikoihin päivällä ja perillä Mount Laviniassa yhdeksän aikaan illalla (10€). Mount Lavinia vaikutti hyvältä reissun viimeiseltä kohteelta. Rantaloma pääkaupungissa.

Alku ei kuitenkaan ollut lupaava. Olin varannut huoneen edullisesta Colonial hostellista ensimmäiseksi yöksi. Tärkeimpänä valintakriteerinä oli rautatieaseman läheisyys. Hostellille kävellessä kohtasimme reissun agressiivisimman koiralauman. Piti hieman kyyristellä (esitin, että otin kiven) ja kävellä takaperin, jotteivat pirulaiset hyökkää.

Koirista selviydyttyämme totesimme hostellin portin olevan kiinni. Hakattiin porttia ja koitettiin soittaa kyltin numeroon. Ei vastausta. Booking.comin varauksesta löytyneestä numerosta lopulta vastattiin ja oltiin hieman hämillään. Hostelli oli suljettu.

Ystävällinen omistaja kuitenkin ilmoitti avaavansa hostellin meille yhdeksi yöksi, jos jaksamme hieman odottaa. Hän on muualla, mutta avaimenpitäjä on kaupungissa. Kohta tukutukkuski saapui ja pääsimme sisään. Hostelli oli suljettu tulevan remontin takia ja booking.comiin oli jostain syystä jäänyt tämä päivämäärä auki. Aamulla lähdettiin etsimään uutta majapaikkaa.

Matkalla nähtiin muuntaja tulessa.

Oltiin päätetty majoittua lähelle rantaa, ilman suurempaa stressiä budjetista. käveltiinkin pitkin rantaa ja etsittiin sopivaa hotellia, jossa olisi kiva näköala. Ensimmäinen paikka (Berjaya) maksoi yli 100€/yö, joten jatkettiin matkaa tuktukkuskin suosittelemaan Cottage Gardens Bungalowsille, joka sijaitsi naapurissa.

Ei merinäköalaa, mutta muuten tämä mökki oli täydellinen. Kiven heiton päässä rannasta, oma piha ja silti lähellä pääkaupungin keskustaa. Miksei tultu tänne jo aikaisemmin? (25€/yö, ilman ilmastointia)

Mökissä oli oma keittiö, joten lähdin melko pian käymään vajaan puolen kilometrin päässä olevassa supermarketissa.

Tonnikalapihvit olivat parempia, kuin purjekalapihvit. Molemmat herkullisia mangomarinadissa.

Rannalle piti kävellä junaradan yli, joka kulkee lähes koko matkan Galleen rannan viertä. Mitä lie britti-insinööri miettinyt.

Rannan eteläpäädyssä kalastettiin usein.

Eräänä päivänä nähty saalis.

Yksi auringonlaskuista.

Syömässä käytiin useimmiten pääkadulla, jonne oli n.300 metrin matka. Myös erittäin hyvää kahvia oli tarjolla. Kupponen maksoi saman kuin useimmat ateriat.

Rautatieasema oli vartin kävelymatkan päässä, junalla keskustaan meni suurin piirtein saman verran. Nähtävyyksiä tai museoita ei jaksettu enää katsella, vaan keskityttiin hedonistisempaan lomailuun.

Kuva ei ole kovin hyvä, mutta saa tästä käsityksen maisemista, jotka avautuivat Cloud ninen kattobaarista. Pieni miinus, että kaikki baarit sulkivat tarkasti kahdeltatoista, jopa täällä pääkaupungissa. Muistaakseni Iso olut 4€ ja Morgan rommi 2,5cl 2€.

Myöhemmin erillistarinat merenalaisesta maailmasta ja täydenkuun juhlista.