Manado-Kupang

Manadossa päästiin helposti julkisilla lentokentälle, kentällä oltiinkin hyvissä ajoin.

Saapuvien terminaalin edessä nähtiin joukko upeisiin pukuihin pukeutuneita sotilaita.

Tanssijoilla oli pontikkaa mukana ja he tarjosivat minullekkin ryypyn, oikein hyvää arakkia.

Jonkin aikaa ihmisten kanssa poseerattuaan miehet aloittivat sotatanssinsa. Varmaankin Manadon turismiosaston palkkaama joukko, mielestäni erittäin hyvä idea.

Trullikahvia, tänne ei menty vaan mukavamman näköiseen paikkaan, jossa oli hyvä kuluttaa aikaa.

Kylmä vanilja latte ja kylmä mokkakahvi. Oikein hyvää vaikkakin melko hintavaa (25k/kpl)

Lento oli ajoissa ja ensimmäinen etappi Surabayaan meni hyvin.

Minnaa vähän jännitti laskeutuminen, joten hän haki varmuuden vuoksi turvaa vähän kaikilta jumalilta, kääntöpuolella oli rukoukset protestanteille, katolilaisille ja muslimeille.

Surabayan kentältä löytyi Fazerhylly! Levyt olivat hieman hintavia (86k), mutta patukat vain n. 10k/kpl, joten maisteltiin Geishaa ja Fazeriinaa, kyllä oli hyvää. Ajateltiin mennä ulkopuolelle syömään, sillä siellä näytti olevan halvempia ruokapaikkoja. Lasku yllätti silti hieman, 140k kahdesta ruoka-annoksesta, kolmesta kahvista ja yhdestä vedestä. Tällä kertaa lento oli n. tunnin myöhässä, mutta taas päästiin turvallisesti perille, mitä nyt ilmakuoppia oli hieman enemmän, kuin ensimmäisellä matkalla.

Kupangin laukkulinja. Aika käsittämätöntä toimintaa, eikö ois niin paljon helpompaa, jos kaikki ottaisivat hieman etäisyyttä, eihän tuossa enää näy edes linjaa... Laukut kuitenkin saimme ja siirryimme ulos, jossa ystävällinen mies kävi hommaamassa meille lipukkeen taksiin, jolla pääsimme kaupunkiin puolilta öin (60k). Hieman kolkuteltuamme Lavalon B&B:n ovea mies tuli avaamaan ja saimme huoneen (55k)

Sulawesillä olimme 2 viikkoa ja rahaa minulla paloi aika reilusti, keskimäärin 51€/vrk. Mutta tulihan tuolla shoppailtua ja käytyä sukelluskurssikin...