Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 8. huhtikuuta 2010

Shangrila

Qiao Toussa mietittiin hetki ja päädyttiin ottamaan minibussi kolmestaan yhteensä 90 yuanilla. Myöhemmin tarkistettiin bussin hinta ja se olis ollu 25Y, joten saatiin hyvä diili. Shangrilan vanha nimi on Zhongdian. Kiinan hallitus ilmoitti 2001 löytäneensä tuon tarunomaisen paikan ja vaihtoi nimeksi Shangrila kasvattaakseen turismia. Oikea Shangrila on todennäköisesti jossain paljon lännempänä.


Komeita maisemia matkalta


Matkalla näkyi paljon taloja joiden katolla ei liehunut Kiinan lippu, vaan tämä Neuvostoliiton.


Shangrilassa suunnistettiin jenkkitytön suosittelemaan Kevins trekkers inniin, josta saimme 3 hengen dormin kokonaan meille (25Y/vuode). Lämmitystä ei ole, mutta peitot olivat paksuja. Lämpöpatjan olisi saanut 10 yuanilla, mutta Seansilla oli sellaiset ja oli hyvin omituista nukkua nämmitetyllä patjalla. Robin oli nukkunut melkein koko automatkan, sillä flunssan ja jalkakivun lisäksi hänelle oli ilmaantunut myös vatsavaivoja. Hän menikin samantien nukkumaan. Minä ja Terees lähdimme katsomaan kaupunkia.


Shangrila on 3300 metrin korkeudessa, joten täällä myydään happea niille joilla on ongelmia korkeuden kanssa, minuakin vähän jännitti miten pää kestää, mutta ainakaan heti ei tullut mitään vaivoja.


Ihan komeita miekkoja


Tämä rakennuksen tarkoitus jäi auki. Se sijaitsi keskeisellä paikalla kaupungissa ja sen edessä oli pitkä avoin alue. Mietittiin, että se voisi olla vanha "kaupungintalo", ajalta jolloin tiibettiläiset munkit hallitsivat tällä alueella, Shangrilan pääväestöryhmä on edelleen tiibettiläiset. Nyt rakennus vaikutti melko autiolta. Pihalla paikalliset tanssivat joitain perinnetansseja, joiden askelkuviot näyttivät olevan hyvin perillä ikään ja sukupuoleen katsomatta, mukavan lämmintä menoa.


Kun tämän rakennuksen katto alkoi näkyä, ei oltu varmoja onko kyseessä temppeli vai hotelli. Paikka paljastui uudeksi hotelliksi, jota ei oltu vielä avattu. Kävimme myös torilla syömässä. Sapuskan tilaaminen oli yllättävän vaikeaa ja saimme ensin tilattua vain lautasellisen tofua tulisen maustehässäkän kera minulle. Tämä oli hyvää, joten tilasin myös nuudeleita lisukkeeksi ja Terees yritti tilata fried ricea, mutta sai pelkkää riisiä, minulle sen sijaan kannettiin nuudelikeitto... Aikaisemmin olimme yrittäneet käydä syömässä pienessä ravintolassa, mutta kun yritimme tilata siellä nuudelikeittoa saimme ilmeisesti yak butter teetä, joka oli itseasiassa ihan hyvää pienen maistelun jälkeen.


Paluumatkalla majapaikkaan poikkesimme supermarkettiin, josta löysimme 25 yuanilla 12 olutpullon laatikon ja kuvassa olevan 1,5l roseeviinipullon 22 yuanilla (12%). Oli niin halpaa, että oli pakko ostaa puoliksi jompikumpi. Hetken pähkäiltyämme päädyimme olueen. Olimme kuitenkin käsittäneet oluen hinnan väärin (25Y tarkoitti vieressä olevia kenkiä, olut maksoi hurjat 2,8Y pullo (600ml 3,6%)), joten vaihdoimme viiniin. Tämä osottautui hyväksi ratkaisuksi, sillä viini oli yllättävän hyvää.


Seuraavana päivän Robinkin voi paremmin 16 tunnin unien jälkeen, joten lähdimme kolmestaan katselemaan vanhaa kaupunkia. Tässä kiivetään temppelille, josta oli hyvät näkymät ympäri kaupunkia.


Temppelin jokin pyöritettävä minkä nimeä en tiedä.


Vanhassa kaupungissa


Paikallinen grilli, oikeassa alareunassa jakinlihaa. Hyvää, mutta tuskin erottaisin sokkotestissä naudasta (3Y/tikku). Vanhasta kaupungista ostin myös nahkakäsineet 20 yuanilla, joiden sisusta on vuohenkarvaa ja jakinnahkavyön 30 Yanilla. Myyjä pyysi ensin vyöstä 130Y. Olin jo lähdössä, mutta sitkeä myyjä pyysi näppäilemään tarjoukseni laskimeen. Heitin laskimeen 30, jolloin myyjä puisteli päätään ja kirjoitti 100, minä kirjoitin uudestaan 30 ja näytin että se on hinta jonka maksan. Myyjä mietti hetken ja suostui yllättäen kauppaan hieman päätään pyöritellen.


Yksityisyys ei ole kovin arvossa kiinalaisissa vessoissa. Oikea puoli on isolle hädälle ja vasen pienemmälle.


Kauppojen englanninkieliset nimet ja muutenkin kaikki käännökset ovat usein hyvin hämmentäviä.


Myös tässä virallisessa tiekyltissä luki "LOLD CITY"


Kaupungilla kävellessäni tuli tylsää, joten päätin kokeilla Wikitravelin neuvoa päästä ilmaiseksi Songzanlin luostariin. Tämä menikin mallikkaasti. Kun bussikuski pysähtyi lipunmyyntipisteelle näytin vain, että jatka matkaa ja itse luostarilla kukaan ei kysynyt lippua. Eräs vanhempi pariskunta yritti seuraavana päivänä samaa, mutteivat onnistuneet, vaan lipunmyyjä tarkisti bussin ja komensi ostamaan liput. Viranomaiset ovat nostaneet hinnan vastikään 85 Yuaniin kolmestakymmenestä ja pari vuotta sitten hinta oli 10. Tätä ei kiinnosta maksaa hallitukselle, joka on tuhonnut suurimman osan temppeleistä ja luostareista kultturivallankumouksen aikaan ja pakottanut munkit "oikeisiin" töihin. Kuvassa näkyykin rakennustyömaa, jossa jälleenrakennetaan keskimmäistä temppeliä kokonaan uusiksi.


Pienempi pyöritettävä temppelijuttu.


Olen ennekin nähnyt alttarilla alkoholia, mutta ensimmäistä kertaa näen jenkkiolutta...


Eurooppalaiselle on aina omituista nähdä hakaristejä yleisessä käytössä, mutta tähän kulttuuriin ne kuuluvat ja niitä näkee paljon, tämä on temppelin seinämaalaus.


Mäen rinteellä tiibettiläistä kirjoitusta ja etualalla munkkien koteja.





Majapaikan muuri. Lasinsirujen laittaminen esteeksi on hyvin yleinen tapa Aasiassa.





Kahden yön jälkeen Robin ja Terees lähtivät takaisin Lijiangiin ja minun oli tarkoitus jatkaa Deqiniin, sillä korkeus ei ollut aiheuttanut mitään ongelmia ja kylmäänkin olin jo tottunut melko hyvin. Majapaikan pitäjä kuitenkin kertoi, että busseja ei mene sillä tie on poikki. Hieman pettyneenä jäinkin ainakin yhdeksi päiväksi Shangrilaan, joka tuntui ensimmäiseltä kaupungilta Kiinassa jossa todella viihdyin. Seuraavana päivänä tapasin tutun israelilaisen pariskunnan jotka olivat lähdössä jonnekkin pienempään kylään retkeilemään ja kertoivat, että hekin ovat menossa muutaman päivän päästä Deqiniin ja ovat tavanneet pari ihmistä, jotka ovat tulleet sieltä. Lähdinkin täynnä toivoa bussiasemalle tarkistamaan miten asia todella on. Siellä minulle ojennettiin tämä lappu, jossa kerrotaan, että 6 tunnin sijaan matka kestää 3 päivää kiertotietä pitkin. Näytettyäni majapaikan pitäjälle tätä kuvaa hän oli hieman hämmentynyt, kuinka minulle ollaan tarjottu tätä reittiä, sillä tuo kaupunki ennen Deqiniä on Tiibetin puolelle ja Tiibettiin ei pitäisi ulkomaalaisten päästä, kuin kalliilla erityisluvalla ja jonkin matkatoimiston järjestämällä (kalliilla) matkalla. Nyt onkin näköjään siis mahdollista päästä käymään ilman lupia Tiibetin puolella. Vähintään 6 päivää bussissa on kuitenkin liikaa, joten päätin jättää Deqinin väliin.


Kauppa vanhassa kaupungissa


En mennyt vaikka vähän houkutteli kokeilla, onko "Finland bath" kunnon sauna.


Löysin viimeisenä päivänä mielenkiintoisen toripaikan ja sieltä mielenkiintoista paistettua hyytelöä, joka oli hyvää kaikkine mausteineen. 2Y, eikä mitään hajua mitä tuli syötyä.


Torilta löytyi myös kuivaltalihalta näyttäviä ja tuntuvia lihakönttejä, joten kysyin tuon pienimmän köntin hintaa. 30 Yuanilla olisi lähtenyt, mutta hieman kyseltyäni (käsimerkein) myyjä näytti, että pitää paistaa ensin, joten en rohjennut ostaa ja kokeilla.


3 yön jälkeen minäkin suuntasin takaisin Lijiangiin, sillä lähes jatkuvasti tihkutti vettä. Aamulla satoi myös melko sakeasti räntää, aivan kuten ensimmäisenäkin aamuna. Elämäni ensimmäinen talvi ilman kosketusta lumeen jäi siis kokematta, pitää vissiin kokeilla uudestaan ens talvena...


Vessatauolla ostin pussillisen mansikoita, joita näytettiin viljeltävän paljon tässä laaksossa.

(Päivitti Siina, Tuukalla ongelmia käyttää Kiinassa kiellettyä Blogger-sivustoa. Kommentit tervetulleita, Tuukka vastailee kun pystyy. Sähköposti kulkee myös.)

5 kommenttia:

mutteri kirjoitti...

Oikea Shangri-La, onko sitä olemassa, vai utopiaako vain? Vuoristotauti varmaan olis uhannu pahemmin, jos olisit menny suoraan lentämällä korkealle. Jakki-voi-tee, mitä ihmettä, kuvaile tarkemmin, kuulostaa mielenkiintoiselta. Aika isoja ne lihaköntit, kun vertaa poron kuivalihaan, mutta onhan se ilmastokin kovin erilainen, luulis vaan, että noin isot köntit ehtii pilaantua keskeltä?! MIssä huussista istuin, wc-paperi, pesupaikka ja käsidesi!!!! Ja lopuksi, miten ihmeessä sä luulet, että talven joudut kokemaan ilman lunta, sähän tulet Suomeen jo toukokuun lopulla...

mutteri kirjoitti...

Hakarististä ihan pakko vielä kommentoida! On se Suomessakin edelleen käytössä ilmavoimissa. Ero natsi-hakaristiin on siinä, että natsi-hakaristi on vinottain rullaamassa, kun muuten se makaa rauhassa yhdellä sakaralla. Eroja on myös "pyörimissuunnassa" eri kulttuureissa.

hilla kirjoitti...

Niin ootko sä sitten jossain siellä syönyt pahaa ruokaa? Kun kaikki epämääräinenkin on aina hyvää:) Ja mitkä maisemat! Alkaa Kiina-kuume nousta.

Siina kirjoitti...

Kuitenki vaan zumbasivat sielä aukiolla ja rinteellä lukkee Kiinan Hollywood, ameriikan meininkiä!

Mitä jakinkarvaa sielä temppelissä roikkuu?

Tuukka kirjoitti...

Mutteri: En oo tota tarua sen kummemmin tutkinu. Ei kai oikeaa, mutta esikuva todennakoisesti on.

Jakkivoiteeta on hyvin vaikea kuvailla sen enempaa, aika erikoista ja melko paksua.

kasienpesupaikka on ulkopuolella, naisten kanssa yhteinen. Paperit on kaikilla omat mukana. Onneks en joutunu koskaan isolle hadalle tuollaiseen, melko kuvottava paikka, kun se on taynna ihmisia...

Toukokuussa siella on kesa. (piste)

Hilla: Lahes kaikki on todella hyvaa :)