Tengchong

Tengchong tarkoittaa suomeksi tulivuorta.

Unohtui kertoa Baoshan yhteydessä tragediasta, joka tapahtui Xiaguanissa. Aloin huvikseni kasvattaa Filippiineillä vasemman käden pikkusormen kynttä, koska mieleeni muistui, että Laosissa tämä oli hyvin yleistä miehillä. Nyt istuessani tuk-tukissa, huomasin, että jo komeaan mittaan päässyt kynsi oli katkennut. Pitää kuitenkin muistaa, että mikä ei tapa vahvistaa.


Baoshan linja-autoasemalla. Joku on ilmeisesti päättänyt säätää lain, että kaikilla kiinalaisilla linja-autoasemilla täytyy olla läpivalaisulaitteet ja metallinpaljastimet. Metallinpaljastin ei ole koskaan ollut päällä. Yleesä tavarat kulkevat läpivalaisulaitteen läpi, mutta harvemmin sitä kuvaruutua kukaan katselee kovin tarkkaavaisesti.


Vaihdoimme bussia puolessa välissä jostain minulle selviämättömästä syystä ja loppumatka meni melko pelottoman kuskin ajaessa. Esimerkiksi täysin pimeä mutka 50 metrin päässä kapealla vuoristotiellä ei vähentänyt ohitushaluja, vaikka mentiin ylämäkeen. Tähän matka sitten päättyi. Kun bussi oli kääntymässä linja-autoaseman pihaan kuului pitkä renkaiden ulvonta ja auto tuli kylkeen. En tiedä liikennesäännöistä, mutta bussi alkoi tehdä u-käännöstä keskikaistalta, joka tuntui oudolta. Autokuski taas ajoi todennäköisesti melko lujaa kaupunkialueela jarrutusmatkasta päätellen ja miksei hän höllännyt vähän jarrua ja väistänyt, tuossahan on tilaa vaikka kuinka, eikä lommoista päätellen vauhtia voinut olla törmäyshetkellä enää kovin paljoa.

Linja-autoasemalla etsin ensimmäiseksi ravintolan, jossa koitin tilata nuudelisoppaa, mutta sain pelkkää lihaa vihannesliemessä, hieman täsmennettyäni sain myös nuudelisopan (yht. 18Y). Sopassa oli jokin outo mauste tai sitten olen allerginen jollekkin ainesosalle, sillä koko suuta alkoi vähitellen jännästi kihelmöidä. Syömisen jälkeen alkoi pitkä kävelymatka ja hotellien kysely, ne kenellä oli vapaita huoneita hinta oli 100-380 Y, eli liikaa (En vaivautunut isoihin ja kalliin näköisiin). Kun aloin jo lähestyä paikallisbussiasemaa, näin läpimärän nuoren naisen ja itseensä hyvin tyytyväisen näköisen nuoren miehen ämpärin kanssa, näköjään täälläkin juhlitaan Dai(thai)-uuttavuotta ja sen takia hotellit ovat täynnä. Tyttö tervehti minua hymyllä ja mies koitti säikäyttää tyhjällä ämpärillä. Lopulta löysin hyvän hotellihuoneen kahdeksi yöksi 50 yuanilla.


Japanilainen nuori nainen sattui samaanaikaan respaan ja toimi kääntäjänä huonetta kysellessäni. Sama nainen kirjoitti nämä ohjeet, kun selitin, että pitäis päätä tulivuorialueelle. Ohjeet toimivatkin hyvin ja niitä näyttämällä pääsin ensin taksilla linja-autoasemalle (5Y) ja sieltä bussilla tulivuoripuistoa lähellä olevaan kylään.


Vulkaanisia pommeja tältä alueelta.


Tulivuoripuiston keskus (40Y) sisälsi kaksi tulivuorta, tässä on pienemmän kraateri.


Täällä tuli vähän fiilis, kuin olis jossain rinnakkaistodellisuudessa. On mäkiä, kuten Suomessakin, mutta ne ovat lähes kaikki tulivuoria. Kasvillisuus näyttää samalta, mutta on kuitenkin erilaista, esimerkkinä tämä mänty (?) ja varsinkin sen isot neulaset.


Isompi tulivuori.


Isomman tulivuoren huipulla 7 naisen ryhmä pyysi voisinko ottaa heistä muutaman ryhmäkuvan ja tämän jälkeen useimmat halusivat kaverikuvaan kanssani.

Tulivuoret olivat ihan hienoja, mutta eivät nämä Kanlaon jälkeen tehneet niin suurta vaikutusta, en lähtenytkään katsomaan pitemmällä olevia sen tarkemmin. Hienoa paikassa oli tulivuorien määrä, sillä useimmissa vuorissa oli melko tasainen huippu ja päättelisin ne kaikki tulivuoriksi.


Kylän hammaslääkäriklinikka.

Kolmantena (15.) päivänä piti ainakin vaihtaa hotellia ja tulikin mietittyä pitkään lähteäkkö vai etsinkö jostain hotellin jossa on vielä tilaa. Päätin jäädä ja löysin huoneen 70 Yuanilla, ensimmäinen josta löytyy jopa kylpyamme. Odotin, että uudenvuoden festivaalien viimeisenä päivänä olisi näkynyt enemmän juhlintaa, mutta illallakin näkyi lähinnä normaalia enemmän ihmisiä ulkona.




Päivällä pyöräilin Heshuun (pyörä 6h/10Y), joka osottautui vanhaksi kaupungiksi, joka oli nykyään vain pienehkö turistirysä, kiinalaisia, länkkäreitä en ole yhtä perhettä lukuun ottamatta nähnyt Dalin jälkeen lainkaan. Toki kiinalaisiakin turisteja oli paljon vähemmän, kuin Dalissa tai Lijiangissa. Hienompia vanhoja kaupunkeja on tullut kuitenkin nähtyä jo niin paljon, että paikan kohokohta oli kun bongasin tämän tyylikkään lasten lippalakin. Lakin tuuletin toimii pienellä aurinkopaneelilla ja lakkiin on integroitu myös aurinkolasit.







Toisessa maailmansodassa japanilaisten julmuudet ulottuivat myös tälle alueelle. Huomasin tämän hautausmaa-/temppeli-/muistoalueen sattumalta pyöräillessäni takaisin hotellille.


(Päivitti Siina tietokoneongelmien takia, Tuukka kuitenkin jo Laosissa.)