Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 14. syyskuuta 2017

Hossa

Hossassa on retkeilty jo pitkään, mutta kansallispuisto siitä tuli vasta tänä vuonna. Hossasta löytyvät Suomen vanhimmat kalliomaalaukset, joiden innostamina aloin suunnitella retkeä. Suomessa patikoiminen on jäänyt turhan vähälle.

Hossan Luontokeskuksesta sai hyvän retkikartan, johon reitit oli merkitty (löytyvät myös täältä). Myynnissä oli myös maastokarttoja. Pitkän ajomatkan jälkeen oli jo sen verran nälkä, että päätettiin syödä lounas buffetista (12€/hlö).

Etelä-Amerikassa lihaton vaihtoehto oli kanaa ja täällä kasviskyltti löytyi muikkulootan vierestä.

Lounaan jälkeen ajettiin Lihapyörteen parkkipaikalle ja lähdettiin kiertämään Värikallion kaarrosta, jolla on 8km pituutta.

Oudon tasaisen pyöreä pahka alkumatkasta.

Polku oli erittäin helppokulkuinen. "Likaiseen" maahan ei juuri tarvinnut koskea, kun polut oli sorattu

Ja mäet porrastettu.



Täällä olisi kelvannut makkarat paistaa. Tehtiin jämäkkä päätös, että ehkä seuraavalla kerralla.

Värikallion laituri. Suomen pohjoisimmat kalliomaalaukset löysivät Leena Mäkelä ja Juha Rossi hiihtoretkellä 1977. Maalaukset on tehty (todennäköisesti) aika tarkkaan 3300-7000 vuotta sitten, punamullalla.

Hyvin on maali pysynyt.

Seinältä on tunnistettu mm. 33 hirveä, 21 eläinhahmoa, karhu, kaksi tassua, yksi kaksoiseläin ja kaksi sisiliskoa. Ei kerrottu kuka on tunnistanut, mutta mielikuvitus on ollut hyvä ja yliopiston penkkiä kulutettu riittävästi, että uskottavuutta on selityksille löytynyt. Minä en useimpia kuvia erottanut, vaikka niistä oli selventävä kartta infotaulussa. Mielenkiintoinen seinä silti. Tykkäsin erityisesti taiteiljan omaperäistä tyylistä piirtää päät kolmiomaisiksi.

Värikalliolta lähdimme kohti Julma-Ölkkyä, joka on yksi Suomen suurimpia kanjonijärviä.

Suu pysyi kiinni herra puulla.

Julma-Ölkyn parkkipaikalta olisi saanut helposti kanootin vesille.

Parkkipaikan kahvilasta olisi voinut ostaa järvelle veneristeilyn. (Aikuiset 15€, 5v-12v 9€ ja alle 5v ilmaiseksi)



Riippusilta on saatu aivan vasta rakennettua

Kulku sillalle oli auki, mutta kulkeminen omalla vastuulla kytti kertoi, että porrastyöt ovat vielä kesken.


Silta mahdollisti uuden 5 kilometrin Ölökyn Ylitys reitin, jonka kävelimme, järven kiertävän Ölökyn Ähkäsyn (10km) sijasta. Järven länsipuoli ei tarjonnut aivan yhtä hienoja maisemia, kuin itäpuoli.

Päivän aikana tehtiin yhteensä 19km lenkki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella.

Jotenkin erinäkösiä nämä nälkämaan porot, kuin tutut Lapin kaverit.

Yöksi ajettiin Rukahoviin (75€/yö), sillä seuraavana päivänä oli vuorossa tutustuminen Oulangan kansallispuistoon.

2 kommenttia:

Siina kirjoitti...

Siinä postikortissa (Kiitos!) oli muuten Krampus.

Muuten ihana taideanalyysi.

Ei näyttäny shortsi-hihaton -keliltä...

Tuukka kirjoitti...

Mahdollisesti!

Se oli siinä rajoilla, mutta vielä kykeni lempiasustukseen pukeutumaan.