Suu puhtaaksi

Myanmarissa en halunnut arvostella junttaa, joten jatin kertomatta ikavista asioista ja keskityin kirjoittamaan vain matkakertomusta. Tapasin kuitenkin useita ihmisia, jotka kertoivat maan poliittisesta tilasta ja vaaryyksista. Nama ihmiset olen jattanyt aikaisemmin taysin pois paivityksistani. Ensin kuitenkin pari esimerkkia vallan vaarinkaytosta.

Ensiksi rahasta. Nykyaan 1000k setelit ovat lahes aina ehjia ja sileita, sen sijaan pienemmat setelit ovat teipattuja, repaleisia ja niista on pulaa. Tama johtuu yksinkertaisesti siita, etta laiska juntta painaa lahes ainoastaan uusia 1000k seteleita, kun tarvitaan uutta rahaa. Kuukausi sitten on julkaistu 5000k seteli, mutta naita en nahnyt kuin kerran lapinakyvassa lahjoituskipossa (1kpl). Vuoden 1987 rahauudistus oli aivan kasittamaton. 25k, 35k, ja 75k setelit ilmoitettiin ilman mitaan siirtymaaikaa arvottomiksi, tama tarkoitti 75% kaikesta liikkeella olevasta rahasta. 35k ja 75k setelit olivat vain 2 vuotta vanhoja, 75k oli julkaistu Ne Winin 75-vuotispaivan kunniaksi. Samalla julkaistiin uudet 45k ja 90k setelit, perustuen Ne Winin onnennumeroon 9. Yksi dollari vastaa virallisesti 6 Kyattia, mutta laittomilla markkinoilla 1$ on tallahetkella n. 1000k. Dollarin arvo tuli kuukaudessa 10% alaspain, huhun mukaan siksi, etta Myanmarin hyva ystava Kiina on vahentanyt dollareiden kayttoa.

Sitten netista. Monet sahkopostit, Bloggeri, uutissivustot ja monet muut on blokattu. Mandalayssa koitin selainpohjaisia proxyja, mutta kaikki englanninkieliset oli blokattu, proxyt.net kuitenkin toimi, mutta eipa toiminut enaa seuraavana paivan, pelottavan tehokasta toimintaa, ilmeisesti sivustoa ei oltu aikaisemmin kaytetty. Nettikahviloilla on proxyohjelmat, mutta yleensa ne olivat todella hitaita, joten Bloggerin kaytto oli lahes mahdotonta. Sahkopostiohjelmat ovat kiellettyja, silla juntta haluaa, etta ihmiset kayttaisivat paikallisia sahkoposteja, joita se tietenkin valvoo. Oikean Sim-kortin hankkimiseksi tarvitsee ison kasan rahaa ja ostoluvan, nain juntta haluaa vaikeutta tiedonkulkua vaarien ihmisten parissa. 20$ voi ostaa simin joka toimii kuukauden, mutta silla ei voi soittaa kuulemma kuin pari minuuttia paivassa.

Juttelin pitkaan eraan miehen kanssa, joka oli toiminut aikaisemmin hyvassa virassa. Han oli joutunut lopettamaan nama tyot mielipiteidensa vuoksi. Nykyaan hanen lapsensa eivat paase edes opaskouluun isansa takia. Mies ei ole mikaan opposition johtaja, vaan tavallinen koulutettu mies jolla on mielipiteita. Han sanoi, etta haluasi tehda enemman, mutta jos han joutuu vankilaan tai teloitetaan kuka huolehtii perheesta. Hanen ystaviaan on joutunut vankilaan ja suurimmasta osasta ei ole sen jalkeen kuulunut mitaan, ehka osa on teloitettu. Han kertoi myos, etta jos han pakenisi johonkin toiseen maahan, poliisi tulisi ja teloittaisi hanen poikansa. Mies kertoi myos Kiinan otteesta maassa ja pelkasi Tiibetin kohtaloa. Pohjoisessa on kuulemma jopa Kiinalaisia sotilaita. Kiinalaisia ja kiinalaista rahaa virtaa rajan yli voidellun juntan avustuksella. Lahes koko pohjoinen on muulle maailmalle taysin pimennossa, joten siella voi tapahtua mita tahansa, kukaan ei tieda esimerkiksi paljonko ihmisia kaytetaan orjina. Turisteille vapailla alueillakin kaytetaan orjatyota mm. Mandalayn uusi palatsi on rakennettu pakottamalla ihmisia valiaikaisiksi orjiksi. Taman takia minakaan en paikassa vieraillut. Lisaksi olisin joutunut ostamaan Mandalay lipun joka kattaa suurimman osan paanahtavyyksista Mandalayssa. Tama 10$ menee suoraan juntan taskuun, joten paikallisetkin kannustavat turisteja valttamaan sen ostamista. Esimerkiksi motokuskini tiesi miten paasin muinaisiin kaupunkeihin ilman paasymaksua.

Toinen mies jonka kanssa juttelin oli lahtenyt eurooppalaisen naisen oppaaksi syklonin tehtyja todella pahoja tuhoja reilu vuosi sitten. Juntta kieltaytyi jopa talloin paastamaan avustustyontekijoita maahan (arviot vaihtelevat mutta todennakoisesti yli 100 000 ihmista kuoli, yli miljoona joutui kodittomiksi ja monien riisiviljelmat ja elinkeino tuhoutui taysin). Naisella oli rahaa ja halu auttaa muttei tiennyt miten taman tekisi, jotta rahaa ei mene juntalle vaan oikeasti niille jotka tarvitsevat apua. Oppaalle oli eraassa kylassa annettu lista niista perheista jotka tarvitsevat eniten apua. Taman jalkeen han oli kysellyt erikseen muutamalta juopolta pitaako lista paikkaansa (juopot tietavat paljon kylan asioista ja auttavat mielellaan, kunhan tarjoaa pari olutta), kaikki antoivat saman vastauksen, lista on muuten paikkaansapitava, mutta kylapaalikon suvun jokainen jasen on merkitty omaksi apua tarvitsevaksi perheeksi. He saivat naisen avun nain perille, mutta oppaan lahtiessa kotimatkalle hanesta tuntui kuin hanta seurattaisiin, joten han otti taksin sattuman varaiseen teepaikkaan ja alkoi etsia vakijoukosta samoja ihmisia kuin edellisessa paikassa ja loysikin useita samoja miehia. Han paasi pakenemaan takaovesta, muttei enaa uskalla menna kyseiselle alueelle. Suuttunut paallikko oli ilmeisesti antanut hanesta tappokaskyn. Myos han kertoi haluavansa liittya tukemaan oppositiota, mutta hankin pelkaa perheensa puolesta.

Kaikki tama tapahtuu tassa upeassa maassa, josta olen aikaisemmin kertonut. Minkaanlaista uhkaa ei huomaa. Poliisitkin ovat tervehtineet joskus iloisesti ja pari on jopa tullut juttelemaan muutan sanan, kun olen kavellyt tiella. Ei mielestani tiedonhakumielessa, vaan samanlaisesta mielenkiinnosta kuin muutkin ihmiset. Luulempa, etta juntta ei juurikaan kyttaa turisteja vaan paljon enemman paikallisia, joista on todellista uhkaa tyrannialle. Nama samat poliisit todennakoisesti raahaavat kaskyn tullessa toisinajattelijat vankilaan, ajatellen, etta se on vain tyota, joka pitaa hoitaa, jotta saa riisia poytaan. Hirveyksien toimeenpanijathan ovat lahes aina tavallisia ihmiset, jotka "vain" tottelevat kaskyja.

Saa nahda mita tapahtuu ensi vuonna, kun jarjestetaan vaalit, niiden aikaan poliittisella toiminnalla on aina tapana aktivoitua. Munkit eivat muuten saa aanestaa. Ilmeisesti, koska juntta tietaa kuinka he aanestaisivat. Munkit ovat olleet viimeisimpien suurien mielenosoitusten alullepanijoita ja naytelleet aina suurta roolia alueen historiassa.