Sucre (2750m)

Sucren bussiasemalta otettiin taksi (10b) keskustaan. Ensin käytiin katsomassa saksahostelli mutta se oli kallis ja täynnä, joten suunnattiin ranskalaisen pariskunnan pantanalilla suosittelemaan Condor B&B:hen, josta saatiin

oikein mukava huone (110b) vanhasta kolonialistisesta talosta.

Sucre osoittautui oikein kauniiksi kaupungiksi. Eikä täällä ole niin kylmä, kuin luultiin (yöllä +10). Varmaankin, kun ajateltiin, että vuoristossa on kylmä, niin tuli ajateltua suomen kylmää, eli oikeata pakkasta... Täällä on tarkoitus olla kuolleiden päivän yli, eli reilu viikko. Tämä on korkeuteenkin tottumisen kannalta hyvä idea. Yleinen suositushan on yli 2500 metrissä, ettei noustaisi yli 300 metriä päivässä, vuoristotaudin välttämiseksi. Seuraava kohteemme on Potosi 4070 metrissä.

Korkeanpaikan oireita vähentää kokatee, jota täältä saa ihan teollisesti tuotettuna pussiteenä.

Myös pureksittavaksi kokalehtiä löytyy torilta (5b). Eivät päihdytä millään lailla ja näitä ei pidä sotkea kokaiiniin, jota toki saa näistä grammoja, jos uuttaa kiloja ja työstää tuotosta laboratoriossa kemiallisesti. Täällä päin kokanlehdet ovat olleet normaalissa käytössä jo vuosituhansien ajan. Nykyinen jenkkien hyvinkin neuroottinen huumeidenvastainen sota ja kokaiinin valmistus on kuitenkin tuonut myös nämä lehdet huonoon maineeseen. Nykyinen presidentti on yrittänyt saada kokatuotteet vientiin, mikä on saanut Bolivian huumevirastojen mustalle listalle. Kuitenkin esimerkiksi Coca-Cola ja Red Bull käyttää kokalehtiä tuotteisiinsa.

Kokaviinaa

Ainakin näin viikonoppuna täällä on erittäin hyvin tarjolla katusafkaa. Tältä naiselta olen maistellut lihatikkuja ja maksaa. Oikein hyviä annoksia salaatilla ja perunoilla (7b).

Minnakin kokeili suosittua makeaa juttua (1b), ei ollut hääviä, maistui kuulemma siirapille ja pahville.

Yhdestä puistosta löydettiin eiffeltorni, minä huipulla. Vähän pelottavasti huojui, joten kauaa en ihaillut maisemia.

Stadikallakin käytiin, käynnissä oli joku vähemmän merkittävä peli, katsojien määrästä päätellen. Joku sarjapeli pitää käydä kattomassa jos osuu kohdalle. Tutkin, että La Pazissa pelataan 18.11. Bolivian ja Venezuelan välinen kamppailu. Siihen pitää yrittää tähdätä, jos mahdollista.

Ensimmäiseksi illaksi olisi ollut Statovarius-ilta tarjolla. Oltiin kuitenkin bussiyön jälkeen sen verran väsyneitä, että jätettiin väliin. Kovassa seurassa tämä suomalainen bändi kuitenkin pyöri, sillä muissa mainoksissa puhuttiin esimerkiksi The Doorsista, Beatlesista, Bon Jovista jne...

Sen sijaan maistelin illalla bolivialaista punkkua hotellilla ja pelattiin 500:sta. Tilanne edelleen minulle 8-5. Punkku oli oikein hyvää, ei argentiinalaisen veroista, mutta voitti brasilialaisen.

Seuraavana päivänä kiivettiin mäen päälle kahvittelemaan. Todella upeat maisemat.

Kaupungissa järjestettiin sunnuntaina myös 5 ja 10km juoksut, aasit ja seeprat polkivat pyörillä... Harmi, ettei tiedetty aikaisemmin, oltaisiin saatettu osallistua vitosen juoksuun.

Auton perässä vedettävä lentskari, lapset tykkäsivät. Tässä puistossa oli myös paljon pomppulinnoja, polkuautoja yms.

Illalla käytiin leffassa (30b/hlö), katsomassa Gone Girl. Aivan loistava pätkä, suositellaan molemmat isosti. Onneksi oli tekstitetty espanjaksi, eikä dubattu, kuten puolet leffoista.

Leffateatterin pisulaari

Leffan jälkeen käytiin pääaukiolla kävelemässä ja nähtiin tämä hieno esitys, jota orkesteri säesti. Kaksi tanssia päättyi suunniteltuun "tappeluun" tanssioiden kesken, hyvin uniikkia. Täällä on myös festareita, joissa turpiin mäiskiminen kuuluu hauskanpitoon.