Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

perjantai 31. lokakuuta 2014

Cordillera de los Frailes

Tiistaina lähdettiin Condor Trekkersin mukana kolmen päivän retkelle, Sucren länsipuolella oleville vuorille (600b/hlö). CT mainostaa, että sen tarkoitus ei ole voiton hankkiminen, vaan viedä turistit retkille, jotka hyödyttävät paikallista yhteisöä. Tämä onkin tärkeää, sillä Jal´qa yhteisöt ovat avanneet kylänsä ulkopuolisille vasta vuosituhannen alussa. Heidän ehdoillaan ja siten, että hyöty jää kyliin. Vuorilta ei siis löydy länsimaalaisten omistamia resortteja, ainakaan vielä... Toivottavasti piru ei taas vie koko kättä. Ylimääräiset vaatteet yms. rojut annettiin trekkifirman huostaan ja hypättiin bussiin, jolla päästiin vajaassa kahdessa tunnissa aloituspisteelle.

Jossa syötiin aamiainen. Meillä porukkaan kuului kaksi opasta, kaksi saksalaista ja äänekäs porukka, joka koostui kahdesta englantilaisesta, aussista ja kanadalaisesta. Tänne asti kanssamme tuli myös neljän porukka, joka lähti neljän päivän retkelle hieman eri reittiä. Kuvassa näkyy tarvikerivistöämme, jokainen sai rasian ja hedelmäpussin kannetavakseen.

Arvaa kuka näistä on kanadalainen geologi?

Alkumatka kuljettiin inkojen rakentamaa tietä pitkin. Tämä oli pätkä tärkeää reittiä Sucren ja Potosin välillä.

Kertaalleen pysähdyttiin ja Marian kertoi tiestä. Tänne espanjalaiset tappoivat tärkeän inkan, joka yritti neuvotella rauhanomaisesti, eikä halunnut sotaa. Tulos espanjalaisten kanssa oli kuitenkin se, että ensin hänet vangittiin Sucressa, sitten Potosissa ja pyrkiessään takaisin Sucreen espanjalaiset heittivät hänet rotkoon. Tästä rauhanmiehen tappamisesta syntyi kansannousu Cuscossa, jonka inkat kuitenkin hävisivät.

Aloitettiin retken korkeimmalta paikalta ja maisemat olivat sen mukaiset.

Lounastauon (sämpylöitä) jälkeen jatkettiin tälle vesiputoukselle. Kuvassa ei näy niin hyvin, mutta kallion ohuet kerrostumat olivat kaikki erivärisiä, tämä viiruisuus olikin seudulle ominaista. Aussi ja Adam (toinen englantilaisista) kävivät täällä uimassa, itse en edes harkinnut, vesi oli kylmää ja uhkaava sade todennäköisesti kastelisi pian. Ehkä alan tulla vanhaksi, olinkin porukan vanhin... Sade alkoi pian ja Sucresta ostamani sadeponcho (38b) tuli tarpeeseen.

Ensimmäinen yöpymiskylämme Maragua.

Kylää ympäröi kraaterimaisesti nämä jännät kalliot, joiden synnystä kanadalainen selitti, mutten oikein tajunnut.

Yöpymispaikkamme. Saatiin Minnan kanssa ainoana pariskuntana oma huone, pojat nukkuivat kuuden hengen dormissa. Käytiin ostamassa pikkuisesta kyläkaupasta olutta ja viiniä, kun löydettiin tyttö jolla oli kauppaan avain. Päivällinen sisälsi keiton ja riisiä kastikkeella. Condorilla on myös vegeravintola, joten tällä reissulla ei syöty lihaa.

Yhteensä tuli käveltyä tänä enismmäisenä päivänä n. 20 kilometriä. Ihan tarkkaa lukua en osaa sanoa, sillä ranteessani oleva Suunnon gps taisi terhdä pari pientä virhettä. Korkeudet se kuitenkin kertoo tarkasti. Päivän korkein kohta oli 3470 metrissä ja matalin 2690 metrissä. Yövyttiin 2960 metrissä.


Toinen Aamu alkoi retkellä tähän paholaisen suuhun, johon paikalliset eivät juurikaan halua tulla. Kyläläiset uskovat vahvasti kummituksiin ja uniin. Paikallisista kankaista löytyy lähinnä tekijänsä unien hirviöitä. Porukan äänekkäin Adam pitää tässä omaa luentoaan kidasta syntyvistä paholaisen poikasista, ennen Marian kertomusta.

Lähdössä majapaikasta, Adam halusi kantaa lähes kaikkien rinkat, hauska tyyppi suurimman osan ajasta ja erittäin ystävällinen, mutta välillä show kävi hermoon.

Vielä ennen kylästä lähtöä pysähdyttiin kaupanomistajan luokse. Hänellä oli kokoelma fossiileja ja inkojen keihään kärkiä.

Tässä kilpikonnanfossiili Adamin selässä.

Leivänpaistouuni. Paikallista leipää maistettiin aamiaisella, oikein hyvää, ei mitenkään hirmuerikoista.

Kangaspuut. Tämän kankaan tekemiseen on mennyt jo kuukausi ja vielä menee toinen, ennen kuin kangas on valmis. Ostin naiselta tällä tavalla tehdyn pussukan, jossa näkyy mm. kylässä öisin vaeltava hirviö, kuukausi meni tuonkin pussukan tekemiseen (110b).

Joku eläin kuivumassa. Kuivattaminen vaikuttaa olevan hyvinkin yleinen tapa täällä.

Täältä jatkettiin "kraaterin" toiselle puolelle, mutta pistetäänpä tästä kohtaa poikki ja jatketaan myöhemmin, ettei tule liian pitkää tarinaa.

1€=8,2b (kurssi meille atmkulujen jälkeen)

4 kommenttia:

mutteri kirjoitti...

Andit ja inkojen polkuja! Ihan upeita ja karuja maisemia. Piti mennä inkojen ja konkistadorien historiaa plaraamaan. Ja te vaellatte siellä. Minnalla on varmaan pitkäjalkasten miesten kanssa perässä kipittäminen! Aika ylhäällä olette. Tuntuuko hengittäessä ja lihaksissa, onko kokalehtiä tarjolla? Upeita värejä kankaissa.

mutteri kirjoitti...

Arvaas mistä kuvasta mutterille tuli vävy mieleen!

Tuukka kirjoitti...

Oli kyllä komiata ja inkojen polkuja oli miellyttävä kulkea. Ollaan totuttu varmaankin aika hyvin, sillä ei tunnu, että hengästyisi enempää. Kokalehtiä pureskelin aamuisin ja oli niitä Mariaanallakin tarjolla. Monet tiellä näkyneistä miehistä pureskeli lehtiä.

Itekkin mietin matkalla, että tällä ja hänellä olis ollu paljon poristavaa :)

Siina kirjoitti...

Mycket bättre fontti!

Onpa tutun oloista toimintaa tuolla kanadalaisella. :) Tosin ehkä Adamissakin on jotain samaa...

On kyllä hauska putous! Ja jännä kallio näyttää pääkallolta. Muutenkin mahtavia kukkuloita väreineen.