Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Nueva Germania

Villarricasta lähdettiin seitsemältä aamulla kohti uutta uljasta Saksaa. Ensimmäinen etappi oli Coronel Oviedoon, jonne päästiin helposti alle tunnissa hullun kuskin kyydissä. Minna sanoi, että edellinen ajoi ihan samalla lailla, mutta nyt ainakin minä huomioin vauhdin paremmin, kun istuttiin etupenkissä. Oviedossa todettiin, ettei aikaisin herääminen olisi ollut niin välttämätöntä, seuraavan etapin bussi lähtisi vasta yhdeltätoista.

Vähän herättelin toivoa, että Minna olisi ymmärtänyt väärin, sillä tämä Santa Rosan bussi lähtisi laiturilta yksitoista. Toiveet osoittautuivat turhiksi ja bussi lähti vasta vähän jälkeen yhdentoista (40kG). Matka meni oikein mukavasti, nukuin ja lueskelin Rauli Virtasen Latinalainen Amerikka huomisen varjossa, hyvää historiankerrontaa ja ajankuvaa 70-luvun lopulta. Santa Rosan asemalla oltiin vähän hukassa, mutta Minna sai selvitettyä, että bussi uuteen Saksaan lähtisi alle tunnin päästä. Minä selvitin, että täältä saa rahaa ja kylässä on hotelli, jos jompaa kumpaa tarvitaan tulevaisuudessa.

Jossain on pian Oktoberfestit. Myöhemmin selvisi, että nämä juhlat olisivat San Pedrossa, jonne menevän luksusbussin kyydillä pääsimme uuteen Saksaan (10kG). Perillä katseltiin vähän ympärillemme ja totesimme tulleemme pieneen kylään. Huoltoaseman mies näytti meille tien kylän ainoaan hotelliin, jossa toivoimme olevan huoneita.

Hotel Germania osoittautui täksi pinkiksi taloksi, jota piti mukava nainen. Täältä saimme hotellin ainoina asiakkaina huoneen 80kG:lla, vaikuttaa olevan vakio tässä maassa.

Huoneen saamisen jälkeen lähdettiin tekemään pientä kyläkierrosta sorateillä, joilla oli vain pieniä kioskeja. Minnalla alkoi jo huolestuttaa, kun pääkadun ainoassa ravintolassa ei ollut enää ruoka-aika ja ainoastaan lihapasteioita oli saatavilla. Minä olin syönyt erittäin herkullisia lihavartaita ja kassavaa Santa Rosassa, joten en ollut yhtä nälissäni. Huoltoaseman läheltä löysimme kuitenkin toisen ravintolan, jossa vanha nainen pyöräytti ongelman päälaelleen, ruokalistaa ei ole, mitä sinä haluat?

Hetken harkinnan jälkeen Minna päätyi salaattiin munilla, minä otin salaattini kanankoivella. Ruokajuomaksi valittiin paikallista olutta, joka oli oikein hyvää, ruoka ei mitenkään erityistä, muttei pahaakaan (yhteensä 30kG).

Seuraavana aamuna lähdettiin huoneen hintaan kuuluneen aamiaisen jälkeen kävelemään vähän kylän ulkopuolelle, kun kylä oli jo aika lailla nähty. Tällä kylää halkovalla pääkadulla kävelykatu kulki kaistojen välissä. Siis ihan oikeastikin kaikki jalankulkijat kulkivat keskellä tietä.

Tämän aidon cowboyn koiraa säikähdettiin, kun se lähti tulemaan vauhdilla kohti. Pysähdyttiin, jolloin mies näytti meille, että kiertäkää vähän ja huusi ison sakemannin pysähtymään. Vaihdettiin puolta ja jatkettiin matkaa, koirakin jätti meidät rauhaan. Mies alkoi samalla ajaa karjaansa eteenpäin köyttä heilutellen ja lehmille huudellen.

Tämä käärme oli ensimmäinen joka E-Amerikassa nähtiin. Kuollut mutta säikäytti, kun huomattiin se vasta metrin päässä.

Tälle Aguarayjoelle asti käveltiin ja käännyttiin takaisin.

Hevosia ja lehmiä näkyy täälläkin paljon. Yksi hevonen ajoi kahta valkoista lehmää pitkin metsää karsinan sisällä, ilmeisesti kiusanteko mielessä.

Mukavan päivälenkin jälkeen pysähdyttiin tererelle ja jäätelölle (kuuma!), edellisen päivän ruokapaikkaan, vaihtoehtoja täällä ei ole kovin montaa. Tämä terere oli parempaa, kuin viime paikassa.

Täältä jatkettiin museolle, mutta avaimenhaltija oli kokkaamassa juuri lapsille lounasta, joten sovittiin, että tullaan vähän myöhemmin takaisin. Lounaspaikka oli auki, joten lounastettiin mekin. Ainoastaan lihaa, kassavaa ja venäläistä salaattia, joten minä maistelin possua ja lehmää kahdella tavalla lisukkeiden kera, Minna joutui tyytymään venäläiseen salaattiin. Lihat olivat herkullisia, varsinkin toinen nautakimpaleista.

Ruokalevon jälkeen lähdettiin uudestaan museolle ja avaintenrouva ei enää ollut kiireinen, joten pääsimme museoon. Museossa kerrottiin paljon matesta (se juoma), mutta kun ei ymmärretty tarpeeksi espanjaa tämä ei ollut niin kiinnostavaa, kuin historia.

Tämän kylän ovat perustaneet Bernhard Föster ja hänen vaimonsa Elisabeth Nietzsche (sen filosofin sisko) 1887 ajatuksena puhdas arjalainen yhteisö kaukana juutalaisista. Föster teki itsemurhan jo 1889 ja Nietzsce palasi Saksaan 1893. Vaikka uuden rotupuhtaan Saksan perustaminen ei onnistunutkaan on täällä edelleen paljon saksalaisperäisiä, kuten koko Pargaguayssa. Osa täysin saksalaisen näköisiä. Tänne pakeni myös paljon natseja toisen maailmansodan jälkeen, suurin osa Argentiinan ja kasvojenmuokkausleikkauksen kautta. Näistä kuuluisimpana Auschwitzin kuolemaenkeli Mengele. Maa taisi olla hyvä piilopaikka suuren saksalaisyhteisön ja puolisaksalaisen diktaattorin takia. Israelin natsienmetsästäjillä on ollut täällä vaarallisempaa ja hankalampaa, kuin muissa E-Amerikan maissa.


Katseltuamme esillä olleet tavarat, paperit ja kuvat läpi, vilkaistiin pöydällä ollutta pinoa, jossa katsottiin olevan vain täsmälleen samoja tauluja historiasta, joita oli jo esillä. Löydettiin kuitenkin myös tämä taulu, jossa kerrotaan Nietzchen olleen Hitlerin tärkeä innoittaja. Miksi lie poistettu näyttelystä.

1€=5,4kG

Ei kommentteja: